Tausta
Katse sivistystyön taustoihin.
Grundtvig-ohjelmalla on vahvat verkostot
Vastaava asiantuntija Eija Wilén valmistelee Grundtvig-ohjelman kymmenvuotistapahtumia Suomessa. Rinnalla kulkevat hankehakemusten arviointi ja tiedottaminen.
Ovet Eurooppaan ovat apposellaan suomalaiselle aikuiskouluttajalle. Vapaa sivistystyö on tarttunut hanakasti kymmenvuotisjuhliaan viettävän Grundtvig-liikkuvuusohjelman tuomiin mahdollisuuksiin.
Aikuiskoulutuksen täsmäohjelma
Kiitos tanskalaisen kansanopistomiehen Nikolai Frederik Severin Grundtvigin mukaan nimetyn liikkuvuusohjelman, workshopit, oppimiskumppanuudet ja job shadowing ovat aikuiskouluttajan arkea, tai ainakin tämän ulottuvilla.
Kymmenen vuoden aikana Grundtvigissa, aikuiskoulutuksen täsmäohjelmassa, on toteutettu 670 hanketta 4 000 kumppanin kesken sekä 1 500 oppimiskumppanuutta, joihin on osallistunut 7 000 henkeä.
Suomen-toimintoja koordinoi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Sen vastaava asiantuntija Eija Wilén on ollut mukana alusta lähtien.
— Saimme heti alkuun runsaasti oppimiskumppanuushakemuksia, kun joissakin isommissa maissa käynnistyminen vei paljon kauemmin. Joidenkin vuosien jälkeen Etelä-Euroopassa aktivoiduttiin, hän kertoo.
Italiassa on yhä suurimmat hakijamäärät lähes kaikissa Grundtvig-toiminnoissa.
Suomi osaa oppimiskumppanuudet
Tuoreen hakukierros kertoo, että oppimiskumppanuudet ovat yhä suomalaisten leipälaji. Pohjoismaista hakemuksia tuli tänä vuonna seuraavasti: Ruotsi 63, Suomi 61, Tanska 48, Norja 25 ja Islanti 18.
Samoin aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuudessa olemme Pohjoismaiden kärkeä. Vuonna 2009 hakemuksia tuli Suomesta 285, Norjasta 176, Tanskasta 164 ja Ruotsista 145.
Oppimiskumppanuudet ovat myös vapaan sivistystyön omaa alaa: vuonna 2009 hyväksytyistä oppimiskumppanuuksista 63 prosenttia oli vapaasta sivistystyöstä. Innokkaimmin niitä hyödyntävät kansalaisopistot.
Ohjelmaa on pitkin matkaa uudistettu uusilla toiminnoilla. Niistä suomalaisia innostavat esimerkiksi opiskelijoille avatut työpajat ja asiantuntijavaihdot. Sen sijaan seniorivaihto on ollut hienoinen pettymys: kummallakin kerralla on saatu vain neljä hakemusta.
Verkostoissa sen voima
Eija Wilén arvioi, että Grundtvig-ohjelman suosio juontuu aikuiskoulutuksen olemukseen: yhdessä oppiminen kuuluu siihen luonnostaan.
— Työ aikuiskoulutuksessa on usein uraauurtavaa, joten kumppanien käytänteistä saa runsaasti aineksia omiin työkuvioihin. Vaikka organisaatiot ovat erilaisia ja ylläpitäjät vaihtelevat, aikuiskouluttajien kesken on syntynyt varsin läheisiä yhteistyösuhteita.
EU2020-strategia koetaan uhkaksi
Kuluvana vuonna liikkuvuutta edistetään liki 62 miljoonalla eurolla. Se on neljä prosenttia unionin Elinikäisen oppimisen ohjelman kokonaisbudjetista. Esimerkiksi korkea-asteen opiskelijoille suunnattu Erasmus lohkaisee 45 prosenttia.
Niukasta budjetistaan huolimatta horisontissa siintää uhkia. Eivätkä ne ole vain tulivuorenpurkausten kaltaisia, hanketapaamisia siirteleviä luonnonilmiöitä, kuten huhtikuinen Eyjafjallajökullin-tapaus.
Unionin työmarkkinalähtöinen aikuiskoulutuspolitiikka EU2020- strategioineen huolettaa aikuiskoulutusväkeä. Viekö linjapaperi aikuisilta mahdollisuudet yleissivistävään ja omaehtoiseen koulutukseen, joita Grundtvig edistää?
Wilén uskoo silti Grundtvigin jatkavan nykyisen ohjelmakauden jälkeen samoilla linjoilla. Tuore hakemuspinkka osoittaa, että kiinnostus ohjelmaa kohtaan on vain kasvamassa.
Suomessa lakiuudistus antoi vuoden alussa vapaan sivistystyön tehtäväksi kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden edistämisen.
— Toivottavasti sillä on merkitystä kansainvälisten toimintojen arvostusten lisääntymisessä niin, että niitä pidetään yhtenä keskeisenä toiminta-alueena eikä esimerkiksi vain joidenkin harrastuksena, Wilén kommentoi.
Marraskuun alussa juhlitaan
Grundtvig-ohjelman juhlavuosi rytmittää vastaavan asiantuntijan työpäiviä. Tammikuussa tarkasteltiin hankkeiden tuloksia Brysselissä, helmikuussa pohdittiin vankilaopetuksen mahdollisuuksia Budapestissa.
— Vankilaopetuksen merkitys on vain kasvamassa. Se on vuoden 2011 monenvälisten hankkeiden yksi prioriteetti, Wilén kertoo.
Nyt työlistalla ovat juhlavuoden kohokohdat, kuten kilpailu, jolla haetaan ohjelmassa syntyneitä hyviä käytänteitä. Tulokset julkistetaan marraskuun alussa juhlaseminaarissa Helsingissä. CIMO kutsuu paikalle niin aikuiskoulutuksen päättäjiä kuin ohjelmaan osallistuneita pohtimaan, miten Grundtvig on vaikuttanut täkäläiseen aikuiskoulutukseen.
Grundtvig-juhlaseminaari järjestetään 4.—5. marraskuuta Helsingissä.
Teksti: Terhi Kouvo
Kuva: Anne Nisula
Aiemmin Sivistyksessä:
Tunne partnerisi, kansainvälistyjä!
Äidit ja tyttäret oppivat toisiltaan
Mielenterveyskuntoutujien klubitalot vahvistavat opintotoimintaansa
EU2020-strategia uhkaa Grundtvig-ohjelmaa
Eurooppa kutsuu uudestaan vapaaehtoissenioreja
Käsikirja auttaa tavoittamaan aliedustetut ryhmät
EU haluaa yhdenmukaistaa Grundtvig-kursseja
Lempäälä-opisto tuottaa kansainvälisen työpajan
Oppimiskumppanuuteen mennään nyt verkossa
Syrjäytymisen ehkäisy sitoo Grundtvig-seminaareja
Oppimiskumppanuudesta tuli kansalaisuuden foorumi
Hankkeessa oppii koko oppilaitos
Pohjoinen aktivoitui oppimiskumppanuuksissa
Lyhytkestoinen vaihto houkuttaa aikuiskasvattajia
Julkaistu: 9.6.2010 klo 7:00
Kehittämisen avoimuus yllätti kentän
Oppilaitosten edunvalvojat kiittävät opetusministeriötä (OPM) siitä, että se on pitänyt toimialan kehittämisen (KEHO) avoimena prosessina. Arvuuttelun paikka on yhä laatu- ja kehittämisavustus (LAKE).
13.1.2010 klo 9:00
Paideian kasvattama professori
Monen aikuiskouluttajan muistot ovat Paideialla kullattuja. Aikuiskasvatustieteen professori emeritus Jukka Tuomisto johti Tampereen yliopiston aikuiskasvatustieteilijöiden ainejärjestöä sen radikalismin vuosina.
7.10.2009 klo 7:00
Yhteistyö vauhditti kansalaisopistojen syntyä
Kansalais- ja työväenopistojen 90-vuotinen yhteistyö on antanut vauhtia opistojen määrän kasvulle ja virikkeitä niiden toiminnalle. Pääosin kuntien omistamat opistot muodostavat koko maan kattavan verkoston.
27.5.2009 klo 7:00
Hankkeessa oppii koko oppilaitos
Vapaan sivistystyön ammattilaiset ja oppilaitokset hakeutuvat varsin aktiivisesti eurooppalaisiin hankkeisiin. Suosituimpia ovat oppimiskumppanuudet.
6.5.2009 klo 7:00
Sivistystyön painotukset muuttuvat
Kehittämisohjelmassa (KEHO) vapaan sivistystyön tavoitteita halutaan painottaa yhteiskunnan muutosten mukaisesti. Kullakin oppilaitosmuodolla tulee olla nykyistä selkeämmin oma roolinsa ja tehtävänsä.
12.3.2009 klo 12:00
Tulevaisuusdialogi tasaa ristiriitoja
Kun ääniä on monia mutta tavoite yhteinen, yhteistyön pohja rakentuu vuoropuhelussa. Vapaa sivistystyö on ottanut tulevaisuusdialogin omaksi menetelmäkseen. Siinä edessä oleva muuttuu muistoiksi.
6.2.2009 klo 12:31
Sivistyksen palveluksessa
Vapaan sivistystyön viestiä on vienyt lähes yhdeksän vuosikymmenen ajan lehti, joka on rakentanut alan ammattilaisille yhteistyön ja oppimisen verkostoa. Näin on haettu työlle vaikuttavuutta.
19.1.2009 klo 9:00
Hyvä oppikirja huomioi opiskelijan tunteet
Oppikirjan laatiminen opettaa herkkyyttä oppijan motivaatiolle, sanoo ranskanopettaja Leena Eklund. Hänen tekemänsä materiaalit ovat esillä Helsingin työväenopiston kirjaston näyttelyssä.
22.9.2008 klo 7:00
Kansanopistolinjoilla nousun merkkejä
Monissa kansanopistoissa syksyn opiskelijatilanne on lupaava. Muutaman huonon vuoden jälkeen pitkien linjojen entisen tason pitäminenkin tosin tuntuu menestykseltä.
29.8.2008 klo 15:48
Peilisali-efekti voimistaa oppimista
Oppiminen ryhmässä on kuin kulkisi peilisalissa. Itsessä näkee väistämättä uusia puolia. – Sitä enemmän mitä erilaisempia peilit ovat, sanoo yliopistonlehtori Anita Malinen.
18.8.2008 klo 7:05
Palaute on vuoropuhelua
Kuvataidekurssilla sekä opettaja että opiskelija paneutuvat työhönsä koko persoonallaan. Arvioinnissa henkilö on kuitenkin erotettava työstä. Palautteen tavoite ja säännöt on tehtävä selviksi.
11.8.2008 klo 7:00
Jännittäjäkin voi onnistua
Jännitys kuuluu elämään, ja opiskeluun. Kun tietää, miten saada vatsassa pyrähtelevät perhoset kuriin, voi keskittyä itse suoritukseen.
16.6.2008 klo 7:00
Reviiriaidat mataliksi
KUOPIO. Kohtaaminen ja näkyväksi tekeminen ovat tanssin ja musiikin opiskelun sisintä. Tanssitaiteilijan ja musiikkiterapeutin mukaan taideaineissa laajennetaan omaa reviiriä.
9.6.2008 klo 0:06
Erilaisuuden sietokyky testaa työyhteisön
Aikuisopettajan kollega on yhä useammin maahanmuuttaja. Avoimuus pehmentää tapojen törmäyksiä monikulttuurisessa opettajainhuoneessa.
2.6.2008 klo 7:00
Oppilaitoksen johtaja on yhä tiukemmalla
Vaatimusten kasvaessa oppilaitoksen johtaminen houkuttelee yhä harvempia. Osaavien johtajien vaje uhkaa, kun nykyisistä jää lähivuosina puolet eläkkeelle. Projektipäällikkö Ville Pietiläinen Opekosta selvitti, miten johtajat itse kokevat osaamisensa.
21.4.2008 klo 7:00
Karisma on tunnetaitoa
Kouluttajan tarvitsee monia karismaattisiksi luonnehdittavia ominaisuuksia. Pedagogin valovoima pohjautuu läsnäoloon.
14.3.2008 klo 14:51
Kiusaaminen murentaa työpaikan hyvinvointia
Työpaikkakiusaaminen on koko työyhteisön ongelma. Vääristynyt tilanne saattaa jatkua pitkään ja selvitä vain työpaikan vaihtamisella.
10.3.2008 klo 7:00
Opiskelu luotsaa muuttoliikettä
Vilnalainen rehtori Albinas Daubaras kehittää etäopetusta nuorten paluumuuttajien tarpeisiin. Kollega Dublinissa ponnistelee vastatakseen englannin kurssien kysyntään.
3.3.2008 klo 7:00
Osaamisen kartoitus vahvistaa oppilaitosta
Kun työntekijöiden osaaminen tehdään näkyväksi, koulutus voidaan räätälöidä oppilaitoksen omiin tarpeisiin. Vahvuuksien ja vajeiden kartoitus vaatii oppilaitosjohdon sitoutumisen.
4.2.2008 klo 7:00
Ryhmä kantaa oppijaa
Porukassa oppi otetaan, tai haaskataan. Opiskelijat tekevät ryhmän, opettaja puhaltaa siihen hengen, sanoo ryhmäpedagogiikan asiantuntija Saara Repo-Kaarento.
10.12.2007 klo 7:00
Digiluennoijan on tunnettava kuulija
Verkkoluento on opiskelijalle joustava mutta kouluttajalle vaativa opiskelumuoto. Kuulija on huomioitava kasvokkaista luentoakin enemmän.
26.11.2007 klo 8:57
Markkinameno jo kyllästyttää
Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn johtaja Ilkka Hjerppe näkee, että ihmiset ovat kyllästymässä markkinatalouden pinnallisuuteen ja etsivät uusia arvoja.
18.11.2007 klo 20:13
bell hooks opettaa toisin
Tasa-arvoisessa oppimisyhteisössä jokaisen panos on tärkeä. Opettaminen on aktivoivaa ja valtauttavaa. Miten vapauttavan kasvatuksen ideaali toteutuu opetustilanteessa?
29.10.2007 klo 7:00
Yhteismalli tehostaa aikuiskoulutuksen
KUHMO. Kuhmossa maakunnallinen ammattiopisto tarjoaa kunnalle kansalaisopistopalvelut. – Mallimme on pitkien taipaleiden takia seutuopistoa parempi ratkaisu, rehtori Osmo Hänninen sanoo.
8.10.2007 klo 7:00
Noste-koulutus toi sykettä elämään
Ihmisen itselleen omaksuma koulutusidentiteetti vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisia koulutusvalintoja hän tekee, sanoo Noste-koulutuksen tutkija Hanne Laukkanen Joensuun yliopistosta.
1.10.2007 klo 7:00
Jaettu musiikkielämys vie pintaa syvemmälle
HELSINKI. Klassisessa musiikissa paras vitsan vääntäjä on kokemus.
– Musiikin sanomaa ei voi sanalla levittää, se pitää itse kokea, sanoo Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Elina Siltanen.
24.9.2007 klo 7:00
Laatutyön termistö kangistaa
NILSIÄ. Laatutyön sanasto tuntuu vieraalta ja herättää vapaassa sivistystyössä suoranaista ahdistusta. Rehtori Sari Summasen mielestä laadusta pitää voida puhua arkisesti.
17.9.2007 klo 13:43
Selkeä viesti vakuuttaa asiakkaan
Opinto-opas on kansalaisopiston käyntikortti. Löytääkö asiakas haluamansa kurssin ja vakuuttaako opas hänet opetuksen laadusta? Opiskelijan arvostamisen pitää ulottua viestintään saakka, sanovat opistojen syysohjelmia arvioineet asiantuntijat.
27.8.2007 klo 7:00
Tekstiilitehtaan nainen on koulutuspaitsiossa
Koulutusta korostavassa Suomessa on yhä ammattiryhmiä, jotka ovat koulutuksellista proletariaattia. Kasvatustieteen tohtori Sirpa Mäkinen antaa äänen yhdelle näistä ryhmistä.
28.5.2007 klo 7:00
Hiljennä häirikkö avoimuudella
Aikuisopettaja pitää haasteelliset opiskelijat aisoissa ammattitaidolla, pelisäännöillä ja rehellisellä keskustelulla.
23.4.2007 klo 7:00
Historiatiedon haku vaatii monet konstit
Menneisyys kiinnostaa kirjailijoita, lukijoita ja teatteriyleisöä.Omat juuret kiehtovat aikuisopiskelijoita. Historiatieto on hankittava vaivalla, mutta tulos palkitsee.
26.3.2007 klo 8:49
IT-treenaus vahvistaa ja herkistää
IT-treenit tulivat rytinällä kansalaisopistoihin syksyllä 2004. Nyt ihmistuntemuksen, itsetuntemuksen ja ihmissuhdetaitojen osaajia ryhdytään kouluttamaan ruotsin kielellä.
18.3.2007 klo 19:47
Vapaa sivistystyö tulevaisuuden raiteilla
Vahvistuvia trendejä oppimisessa ovat yksilöllisyys, epämuodollinen oppiminen ja vertaistuki. Tulevaisuudentutkija Leena Jokinen arvioi, että vapaa sivistystyö on jo hyvässä vauhdissa uusilla raiteilla.
12.3.2007 klo 9:40
Oppivista alueista iskunvaimentajia
Oppiminen paikallisesti ja yhteisön hyväksi auttaa selviämään globaalin vallan kolhuista. Aktiivi kansalaisuus ja learning regions ovat iskunvaimentajia, väittää professori Peter Jarvis.
29.1.2007 klo 9:47
Työkulttuurien tulkkia tarvitaan Pietarissa
Kun suomalaisfirma palkkaa venäläisiä työntekijöitä, kaksi työkulttuuria kohtaavat. Mikkelin ammattikorkeakoulu pehmentää kulttuuritörmäystä ja edistää maiden välistä vaihtoa tarjoamalla koulutusta paikan päällä.
22.1.2007 klo 9:43
Internaatti on kansanopiston valtti
Tuore puheenjohtaja Hannu Salvi, 51, sanoo, että internaatti tukee nuorten itsenäistymistä ja on oiva oppimisyhteisö ihmisammatteihin valmistavassa koulutuksessa.
8.1.2007 klo 11:03
Hyvä elämä hyödyntää erilaisuutta
Ympäristöarvoja on viime vuosina hyväksytty yhä laajemmin arkikäyttöön. Miten kestävä kehitys haastaa sosiaalisen kanssakäymisemme, tutkailtiin vapaan sivistystyön seminaarissa Hämeenlinnassa.
8.12.2006 klo 23:56
Kasvatustieteilijät koulutustaan vastaavissa töissä
Korkeakouluista ja yliopistoista valmistuneiden työllistymistä, työn vastaavuutta saadun koulutuksen kanssa sekä työtyytyväisyyttä on selvitetty laajassa Akavan teettämässä tutkimuksessa. Opettajista ja muista kasvatuksen ammattilaisista koostuvat kasvatustieteilijät sijoittuvat koulutusta vastaaviin tehtäviin hyvin, mutta jäävät palkassa pohjimmaisten joukkoon.
17.11.2006 klo 11:14
Tulevaisuudentutkija: Syrjäytymisvaarassa olevista on tärkeää huolehtia
– Tulevaisuuteen näkeminen on aina vaikeaa. Nykyhetkestä tulee löytää ne heikot signaalit, pienet tekijät, joista yhdessä kenties nousee tulevaisuuden suunta. Aikuiskasvatuksen tulevaisuuden kehityksessä olen kuitenkin konkreettisen työni kautta pannut merkille muutamia tällaisia signaaleja, sanoo Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutuspäällikkö Leena Jokinen.
13.10.2006 klo 14:43
Nousevat taloudet haastavat myös koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiossa
– Globalisaatiossa ei ole enää kyse vain halpatuotannon keskittymisestä matalan kustannustason maihin, vaan nousevat taloudet haastavat Euroopan myös koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovatiivisuudessa. Ne haastavat Euroopan ja USA:n korkeampaa osaamista ja teknologiaa vaativassa tuotannossa, sanoo komissaari Olli Rehn.
29.9.2006 klo 15:07
Tohtoreille tarvetta vapaassa sivistystyössä
Vapaa sivistystyö tarvitsee tohtoreita. Niiden määrä tulee myös kasvamaan, sillä alan oppilaitoksilla on omat valttinsa kilpailtaessa korkeimmin koulutetuista opetusalan osaajista. Tutkijankoulutus ei kuitenkaan sellaisenaan riitä vapaan sivistystyön johtopaikoilla.
4.8.2006 klo 14:31
Puheenjohtajaksi pyrkijät tentissä
Vapaa sivistystyö ja internaattimuoto pysyvät kansanopistotyön ytimessä jatkossakin. Kaikki Suomen Kansaopistoyhdistyksen puheenjohtajaehdokkaat antavat tälle tukensa. Kaikki myös luottavat opistojen tulevaisuuteen.
7.6.2006 klo 17:19
Työelämäpalvelut perinteisillä laduilla
Aikuisoppilaitokset arvioivat lisäävänsä ja monipuolistavansa yrityksille tarjoamiaan palveluja. Tärkein tuote on jatkossakin ammattitutkintoon johtava koulutus, uskoo työelämäpalvelujen nykytilaa kartoittanut kasvatustieteen tohtori Jyrki Jokinen.
2.6.2006 klo 14:48
János Sz. Tóth: Sivistyksessä on pienen maan voima
Suomi voi Euroopan unionin puheenjohtajakaudellaan osoittaa muulle maailmalle ja EU:n pienille jäsenvaltioille, miten tärkeätä on investoida kulttuuriin ja oppimiseen. Tätä mieltä on Euroopan aikuiskasvatusliiton unkarilainen presidentti János Sz. Tóth. Hänen mielestään Suomen politiikka on kansallisen ohessa mitä kansainvälisintä.
18.5.2006 klo 19:26
Työn yhteistä nimittäjää etsimässä
Noormarkkulainen vapaan sivistystyön ja lukion opettaja Kirsti Jukkola etsii työhönsä yhteistä näkökulmaa ammatillisen puolen kollegojen kanssa. Aikuiskouluttajia kokoava ammattiliitto AKOL ry kokoontuu viikonvaihteessa Vantaalla.
20.4.2006 klo 11:02
EU-jäsenyys tuo etuja Unkarin romaneille
BUDAPEST. Unkarin EU-jäsenyys on moninkertaistanut maan romanien koulutukseen suunnatut varat. Opetusministeriön erityisasiantuntija Daniela Billus uskoo koulutuspolitiikan vakautuvan, olipa parlamenttivaalien tulos mikä tahansa.
6.4.2006 klo 9:44
Tausta
9.6. Grundtvig-ohjelmalla on vahvat verkostot 13.1. Kehittämisen avoimuus yllätti kentän 7.10. Paideian kasvattama professori 27.5. Yhteistyö vauhditti kansalaisopistojen syntyä 6.5. Hankkeessa oppii koko oppilaitos 12.3. Sivistystyön painotukset muuttuvat 6.2. Tulevaisuusdialogi tasaa ristiriitoja 19.1. Sivistyksen palveluksessa 22.9. Hyvä oppikirja huomioi opiskelijan tunteet 29.8. Kansanopistolinjoilla nousun merkkejä