Tausta
Katse sivistystyön taustoihin.
Näin sivistystyöt järjestetään
Edunvalvonnan mappi on sivistysjärjestöille tärkein.
Sivistysjärjestöt haluavat vahvistaa edunvalvontaa, mutta hahmottavat eri tavoin polun yhteiseen tulevaisuuteensa. Sivistys kokosi järjestöjen kannat.
Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) jäsenjärjestöt kommentoivat marraskuun alussa selvitysmies Aaro Harjun raporttia toimialan yhteistyön kehittämisestä. Oppilaitosmuotojen edunvalvojien lisäksi lausuntonsa jätti Kansanvalistusseura (KVS).
Järjestäytymisen vaihtoehtoja oli kolme: nykyinen yhteisjärjestömalli, VSY—KVS-malli tai yksi liitto. Järjestöt ehdottivat organisaatiomallia, ottivat kantaa yhteisiin tehtäviin ja omaan sitoumukseensa.
Kansalaisopistot
Kansalaisopistojen liitto (KoL) toteaa, että sivistystyön on uudistuttava ja kirkastettava niin eetostaan kuin imagoaan koulutuksen toimintaympäristöjen muutoksessa. Toimialaa on puolustettava suhteessa valtionhallintoon.
Malli: Yksi liitto kaikille vapaan sivistystyön lain alaisille ja pätevyysvaatimusten yhdistämille oppilaitosmuodoille. Nimeksi sopisi Vapaan Sivistystyön Liitto: VaSiL tai VaSiLi.
Tehtävät: edunvalvonta, tiedottaminen ja brändiviestintä yhteisessä lehdessä, sivistystyön sisällön kehittäminen, henkilöstön täydennyskoulutus, tutkimustoiminnan edistäminen tutkijoiden ja korkeakoulujen kanssa, sivistystyön alueellisen yhteistyön kehittäminen ja kansainvälinen toiminta kentän tarpeiden pohjalta
Näin se toimii: Sivistysjärjestöjen liitolla on toimiala- tai oppilaitoskohtaisia jaostoja ja niillä toimikuntia. Jaostoja johtavat osa-aikaiset puheenjohtajat ja luottamushenkilöt sekä palkatut toimialapäälliköt. Liiton hallituksen muodostavat jaostojen puheenjohtajat. Puheenjohtajuus kiertää vuosittain oppilaitosmuodoittain.
Aikataulu ja rahoitus: Sataprosenttinen sitoutuminen. Vuosi 2012 käytetään valmisteluun.
Lausunnosta poimittua: "Koska kunkin toimialan tarpeet, valmiudet ja resurssit ovat erilaiset, kukin toimiala saisi vapausasteita oman jaostonsa muodostamiseen ja käytännön toiminnan organisoimiseen osana uutta liittoa."
Setlementtiopistot
Omia kansalaisopistojaan ylläpitävästä Suomen Setlementtiliitosta todetaan, että muutoksella vastataan vapaan sivistystyön, aikuiskasvatuksen ja elinikäisen oppimisen valtakunnallisin tavoitteisiin ja tarpeisiin.
Malli: Yksi liitto. Välietapiksi sopivat nykymallin kirkastaminen ja VSY—KVS-malli.
Tehtävät: edunvalvonta vapaan sivistystyön valtakunnallisten tavoitteiden linjassa
Näin se toimii: VSY ja KVS selkiyttävät työnjakoaan tutkimuksessa, julkaisutoiminnassa ja kansainvälisissä suhteissa. Vapaan sivistystyön yhteistyöryhmästä (YTR) luovutaan ja edunvalvonta rahoittajaan rakennetaan uudelta pohjalta.
Aikataulu ja rahoitus: Ei kantaa.
Lausunnosta poimittua: "Selvityshenkilö Aaro Harjun ansiokas selvitysraportti tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet jäsentää koko vapaan sivistystyön järjestökenttää ja erityisesti Vapaan sivistystyön yhteistyöjärjestön (VSY) perustilannetta tämän päivän vapaan sivistystyön toimijakentässä."
Kansanopistot
Suomen Kansanopistoyhdistys tiivistäisi alan yhteistyötä ja kehittäisi järjestöjen työnjakoa. Oppilaitosten järjestöillä ei vielä ole valmiutta yhteiseen liittoon, sillä odotukset ja resurssit ovat erilaiset.
Malli: Yksi liitto oppilaitosmuotojen keskusjärjestöille ja Bildningsforumille. Välietappina VSY—KVS-malli.
Tehtävät: eduntavalvonta ja yhteistyö alan ulkomaisten järjestöjen ja verkostojen kanssa
Näin se toimii: Yhteisjärjestöä tiivistetään ja järjestöjen voimavarat käytetään nykyistä tehokkaammin. Edunvalvonta ja kentän palvelut, kuten tiedotus, eriytetään. Tiedotuksen kotipesä on KVS, jonne kootaan viestintäosaaminen ja sen toimeksiannot, kuten EAEA- ja NVL-järjestöt.
Aikataulu ja rahoitus: Rahan sijaan annetaan resursseja yhteistyömallin kehittämiseen, tiedotukseen ja muihin toimintoihin. Kevät 2012 varataan suunnittelulle.
Lausunnosta poimittua: "Edunvalvonta on uuden yhteisjärjestön (foorumin) ykkösasia. Yhteisen edunvalvonnan määrittely ja harjoittelu vaikeutuu, jos uusittava organisaatio samalla ottaa vastatakseen erilaisista hankkeista."
Kesäyliopistot
Suomen Kesäyliopistot hakee yhteistyölle laajaa ja edustavaa mutta kevyttä pohjaa.
Malli: Yhteisfoorumi, jossa on mukana mahdollisimman laajasti sivistysjärjestöjä. Vaihtoehtona VSY—KVS-malli.
Aikataulu ja rahoitus: Ei valmiutta sitoutua nykyistä suurempiin jäsenmaksuihin. Ei kantaa aikatauluun.
Lausunnosta poimittua: "Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön tuleva toimintamalli edellyttää tarkempia jatkoneuvotteluja."
Liikunnan koulutuskeskukset
Urheiluopistojen Yhdistys ajaa yhteistä edunvalvontaa mutta haluaa myös säilyttää järjestöjen oman edunvalvonnan.
Malli: Tarkennettu ja kevennetty nykymalli, jossa KVS on mukana ja kullakin oppilaitosjärjestöllä on edustus. Järjestön nimi olisi Sivistysfoorumi — Bildningsforum.
Tehtävät: edunvalvonta, jota täydentävät alan brändiviestintä erityisesti päättäjille, yhteisen koulutuksen ja tutkimushankkeiden organisointi ja kansainvälinen toiminta jäseniä hyödyttävässä laajuudessa
Näin se toimii: KVS vastaa julkaisu-, kustannus- ja viestintätoiminnasta. Järjestöt toimivat oppilaitosjäsentensä palvelu- ja yhteistyöorganisaatioina ja hoitavat oman oppilaitosmuotonsa edunvalvontaa.
Aikataulu ja rahoitus: Jäsenmaksua painotetaan järjestöjen jäseninä olevien oppilaitosten määrän mukaan. Ei kantaa aikatauluun.
Lausunnosta poimittua: "Urheiluopistojen näkökulmasta on tärkeä säilyttää myös oma edunvalvonta, koska niiden rahoitus ja toiminta poikkeaa jonkin verran muusta vapaan sivistystyön oppilaitoskentästä."
Opintokeskukset
Opintokeskukset — Studiecentralerna raamittaa yhteistyötä vapaan sivistystyön laista käsin ja odottaa, ettää jokaisen ääni kuuluu samalla voimakkuudella. Kun resurssit pienenevät, on keskityttävä yhä selkeämmin toimialan profiilin nostamiseen ja yhteisen edun valvomiseen.
Malli: Nykyinen malli tarkennettuna ja kevennettynä.
Tehtävät: edunvalvonta, kansainväliset yhteydet nykyistä pienemmällä volyymillä, strategiatyö ja toimialan henkilöstökoulutus
Aikataulu ja rahoitus: Ei valmiutta nostaa oleellisesti taloudellista panosta yhteisjärjestön talouden turvaamiseksi. Ei kantaa aikatauluun.
Lausunnosta poimittua: "Opintokeskukset — Studiecentralerna on päättänyt myös vahvistaa opintokeskusten identiteettiä kansalaisyhteiskunnan toimijoina ja on parhaillaan laatimassa omaa edunvalvontasuunnitelmaansa."
Kansanvalistusseura
Kansanvalistusseura pitää vapaata sivistystyötä hallinnollisena terminä, joka ei avaudu suurelle yleisölle eikä kerro oppilaitosten tekemästä arvokkaasta työstä. Kun edunvalvonta on hajallaan jäsenjärjestöissä, vaikuttamisviestintä päättäjiin ja virkamiehiin kärsii.
Malli: Yksi liitto, jossa kaikki etujärjestöt. Vaihtoehtona VSY—KVS-malli.
Tehtävät: edunvalvonta ja alan palvelutehtävät
Näin se toimii: KVS hoitaa kenttää palvelevaa julkaisu- ja kustannustoimintaa ja kansainvälisiä yhteyksiä.
Aikataulu ja rahoitus: Yksi liitto edellyttää valtionavun varmistamista ja kohdentamista uudestaan. Jäsenjärjestöt osallistuvat julkaisutoiminnan kuluihin. Malli tulisi voimaan vuoden 2013 alussa.
Lausunnosta poimittua: "Tiedottamisen lisääminen tai tiedotuksen vahvistaminen ei auta vapaan sivistystyön asemaa, elleivät jäsenjärjestöt löydä yhteistä tahtotilaa ja yksituumaisuutta."
Teksti: Terhi Kouvo
Kuva: Carsten Reisinger / Scandinavian StockPhoto
Aiemmin Sivistyksessä:
Sivistysjärjestöt haluavat yhden liiton
Sivistysjärjestöt: Edunvalvonta ennen kaikkea
Julkaistu: 17.11.2011 klo 7:00
Kansainvälistymiskeskustelu kaipaa syvyyttä
Nyt aikuiskoulutuksen kansainvälistymisessä keskitytään lähinnä liikkuvuusmääriin. Lähivuosina keskustelu siirtyy entistä enemmän kansainvälisen toiminnan todellisiin vaikutuksiin, uskoo Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn johtaja Pasi Sahlberg.
25.5.2011 klo 7:00
Polvi vaihtuu sivistysjärjestöissä
Kolme vapaan sivistystyön järjestöjohtajaa siirtyy eläkkeelle ensi vuonna. Sivistys teki SWOT-analyysin siitä, miten murroksessa selvitään.
3.11.2010 klo 7:00
Grundtvig-ohjelmalla on vahvat verkostot
Ovet Eurooppaan ovat apposellaan suomalaiselle aikuiskouluttajalle. Vapaa sivistystyö on tarttunut hanakasti kymmenvuotisjuhliaan viettävän Grundtvig-liikkuvuusohjelman tuomiin mahdollisuuksiin.
9.6.2010 klo 7:00
Kehittämisen avoimuus yllätti kentän
Oppilaitosten edunvalvojat kiittävät opetusministeriötä (OPM) siitä, että se on pitänyt toimialan kehittämisen (KEHO) avoimena prosessina. Arvuuttelun paikka on yhä laatu- ja kehittämisavustus (LAKE).
13.1.2010 klo 9:00
Paideian kasvattama professori
Monen aikuiskouluttajan muistot ovat Paideialla kullattuja. Aikuiskasvatustieteen professori emeritus Jukka Tuomisto johti Tampereen yliopiston aikuiskasvatustieteilijöiden ainejärjestöä sen radikalismin vuosina.
7.10.2009 klo 7:00
Yhteistyö vauhditti kansalaisopistojen syntyä
Kansalais- ja työväenopistojen 90-vuotinen yhteistyö on antanut vauhtia opistojen määrän kasvulle ja virikkeitä niiden toiminnalle. Pääosin kuntien omistamat opistot muodostavat koko maan kattavan verkoston.
27.5.2009 klo 7:00
Hankkeessa oppii koko oppilaitos
Vapaan sivistystyön ammattilaiset ja oppilaitokset hakeutuvat varsin aktiivisesti eurooppalaisiin hankkeisiin. Suosituimpia ovat oppimiskumppanuudet.
6.5.2009 klo 7:00
Sivistystyön painotukset muuttuvat
Kehittämisohjelmassa (KEHO) vapaan sivistystyön tavoitteita halutaan painottaa yhteiskunnan muutosten mukaisesti. Kullakin oppilaitosmuodolla tulee olla nykyistä selkeämmin oma roolinsa ja tehtävänsä.
12.3.2009 klo 12:00
Tulevaisuusdialogi tasaa ristiriitoja
Kun ääniä on monia mutta tavoite yhteinen, yhteistyön pohja rakentuu vuoropuhelussa. Vapaa sivistystyö on ottanut tulevaisuusdialogin omaksi menetelmäkseen. Siinä edessä oleva muuttuu muistoiksi.
6.2.2009 klo 12:31
Sivistyksen palveluksessa
Vapaan sivistystyön viestiä on vienyt lähes yhdeksän vuosikymmenen ajan lehti, joka on rakentanut alan ammattilaisille yhteistyön ja oppimisen verkostoa. Näin on haettu työlle vaikuttavuutta.
19.1.2009 klo 9:00
Hyvä oppikirja huomioi opiskelijan tunteet
Oppikirjan laatiminen opettaa herkkyyttä oppijan motivaatiolle, sanoo ranskanopettaja Leena Eklund. Hänen tekemänsä materiaalit ovat esillä Helsingin työväenopiston kirjaston näyttelyssä.
22.9.2008 klo 7:00
Kansanopistolinjoilla nousun merkkejä
Monissa kansanopistoissa syksyn opiskelijatilanne on lupaava. Muutaman huonon vuoden jälkeen pitkien linjojen entisen tason pitäminenkin tosin tuntuu menestykseltä.
29.8.2008 klo 15:48
Peilisali-efekti voimistaa oppimista
Oppiminen ryhmässä on kuin kulkisi peilisalissa. Itsessä näkee väistämättä uusia puolia. – Sitä enemmän mitä erilaisempia peilit ovat, sanoo yliopistonlehtori Anita Malinen.
18.8.2008 klo 7:05
Palaute on vuoropuhelua
Kuvataidekurssilla sekä opettaja että opiskelija paneutuvat työhönsä koko persoonallaan. Arvioinnissa henkilö on kuitenkin erotettava työstä. Palautteen tavoite ja säännöt on tehtävä selviksi.
11.8.2008 klo 7:00
Jännittäjäkin voi onnistua
Jännitys kuuluu elämään, ja opiskeluun. Kun tietää, miten saada vatsassa pyrähtelevät perhoset kuriin, voi keskittyä itse suoritukseen.
16.6.2008 klo 7:00
Reviiriaidat mataliksi
KUOPIO. Kohtaaminen ja näkyväksi tekeminen ovat tanssin ja musiikin opiskelun sisintä. Tanssitaiteilijan ja musiikkiterapeutin mukaan taideaineissa laajennetaan omaa reviiriä.
9.6.2008 klo 0:06
Erilaisuuden sietokyky testaa työyhteisön
Aikuisopettajan kollega on yhä useammin maahanmuuttaja. Avoimuus pehmentää tapojen törmäyksiä monikulttuurisessa opettajainhuoneessa.
2.6.2008 klo 7:00
Oppilaitoksen johtaja on yhä tiukemmalla
Vaatimusten kasvaessa oppilaitoksen johtaminen houkuttelee yhä harvempia. Osaavien johtajien vaje uhkaa, kun nykyisistä jää lähivuosina puolet eläkkeelle. Projektipäällikkö Ville Pietiläinen Opekosta selvitti, miten johtajat itse kokevat osaamisensa.
21.4.2008 klo 7:00
Karisma on tunnetaitoa
Kouluttajan tarvitsee monia karismaattisiksi luonnehdittavia ominaisuuksia. Pedagogin valovoima pohjautuu läsnäoloon.
14.3.2008 klo 14:51
Kiusaaminen murentaa työpaikan hyvinvointia
Työpaikkakiusaaminen on koko työyhteisön ongelma. Vääristynyt tilanne saattaa jatkua pitkään ja selvitä vain työpaikan vaihtamisella.
10.3.2008 klo 7:00
Opiskelu luotsaa muuttoliikettä
Vilnalainen rehtori Albinas Daubaras kehittää etäopetusta nuorten paluumuuttajien tarpeisiin. Kollega Dublinissa ponnistelee vastatakseen englannin kurssien kysyntään.
3.3.2008 klo 7:00
Osaamisen kartoitus vahvistaa oppilaitosta
Kun työntekijöiden osaaminen tehdään näkyväksi, koulutus voidaan räätälöidä oppilaitoksen omiin tarpeisiin. Vahvuuksien ja vajeiden kartoitus vaatii oppilaitosjohdon sitoutumisen.
4.2.2008 klo 7:00
Ryhmä kantaa oppijaa
Porukassa oppi otetaan, tai haaskataan. Opiskelijat tekevät ryhmän, opettaja puhaltaa siihen hengen, sanoo ryhmäpedagogiikan asiantuntija Saara Repo-Kaarento.
10.12.2007 klo 7:00
Digiluennoijan on tunnettava kuulija
Verkkoluento on opiskelijalle joustava mutta kouluttajalle vaativa opiskelumuoto. Kuulija on huomioitava kasvokkaista luentoakin enemmän.
26.11.2007 klo 8:57
Markkinameno jo kyllästyttää
Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn johtaja Ilkka Hjerppe näkee, että ihmiset ovat kyllästymässä markkinatalouden pinnallisuuteen ja etsivät uusia arvoja.
18.11.2007 klo 20:13
bell hooks opettaa toisin
Tasa-arvoisessa oppimisyhteisössä jokaisen panos on tärkeä. Opettaminen on aktivoivaa ja valtauttavaa. Miten vapauttavan kasvatuksen ideaali toteutuu opetustilanteessa?
29.10.2007 klo 7:00
Yhteismalli tehostaa aikuiskoulutuksen
KUHMO. Kuhmossa maakunnallinen ammattiopisto tarjoaa kunnalle kansalaisopistopalvelut. – Mallimme on pitkien taipaleiden takia seutuopistoa parempi ratkaisu, rehtori Osmo Hänninen sanoo.
8.10.2007 klo 7:00
Noste-koulutus toi sykettä elämään
Ihmisen itselleen omaksuma koulutusidentiteetti vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisia koulutusvalintoja hän tekee, sanoo Noste-koulutuksen tutkija Hanne Laukkanen Joensuun yliopistosta.
1.10.2007 klo 7:00
Jaettu musiikkielämys vie pintaa syvemmälle
HELSINKI. Klassisessa musiikissa paras vitsan vääntäjä on kokemus.
– Musiikin sanomaa ei voi sanalla levittää, se pitää itse kokea, sanoo Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Elina Siltanen.
24.9.2007 klo 7:00
Laatutyön termistö kangistaa
NILSIÄ. Laatutyön sanasto tuntuu vieraalta ja herättää vapaassa sivistystyössä suoranaista ahdistusta. Rehtori Sari Summasen mielestä laadusta pitää voida puhua arkisesti.
17.9.2007 klo 13:43
Selkeä viesti vakuuttaa asiakkaan
Opinto-opas on kansalaisopiston käyntikortti. Löytääkö asiakas haluamansa kurssin ja vakuuttaako opas hänet opetuksen laadusta? Opiskelijan arvostamisen pitää ulottua viestintään saakka, sanovat opistojen syysohjelmia arvioineet asiantuntijat.
27.8.2007 klo 7:00
Tekstiilitehtaan nainen on koulutuspaitsiossa
Koulutusta korostavassa Suomessa on yhä ammattiryhmiä, jotka ovat koulutuksellista proletariaattia. Kasvatustieteen tohtori Sirpa Mäkinen antaa äänen yhdelle näistä ryhmistä.
28.5.2007 klo 7:00
Hiljennä häirikkö avoimuudella
Aikuisopettaja pitää haasteelliset opiskelijat aisoissa ammattitaidolla, pelisäännöillä ja rehellisellä keskustelulla.
23.4.2007 klo 7:00
Historiatiedon haku vaatii monet konstit
Menneisyys kiinnostaa kirjailijoita, lukijoita ja teatteriyleisöä.Omat juuret kiehtovat aikuisopiskelijoita. Historiatieto on hankittava vaivalla, mutta tulos palkitsee.
26.3.2007 klo 8:49
IT-treenaus vahvistaa ja herkistää
IT-treenit tulivat rytinällä kansalaisopistoihin syksyllä 2004. Nyt ihmistuntemuksen, itsetuntemuksen ja ihmissuhdetaitojen osaajia ryhdytään kouluttamaan ruotsin kielellä.
18.3.2007 klo 19:47
Vapaa sivistystyö tulevaisuuden raiteilla
Vahvistuvia trendejä oppimisessa ovat yksilöllisyys, epämuodollinen oppiminen ja vertaistuki. Tulevaisuudentutkija Leena Jokinen arvioi, että vapaa sivistystyö on jo hyvässä vauhdissa uusilla raiteilla.
12.3.2007 klo 9:40
Oppivista alueista iskunvaimentajia
Oppiminen paikallisesti ja yhteisön hyväksi auttaa selviämään globaalin vallan kolhuista. Aktiivi kansalaisuus ja learning regions ovat iskunvaimentajia, väittää professori Peter Jarvis.
29.1.2007 klo 9:47
Työkulttuurien tulkkia tarvitaan Pietarissa
Kun suomalaisfirma palkkaa venäläisiä työntekijöitä, kaksi työkulttuuria kohtaavat. Mikkelin ammattikorkeakoulu pehmentää kulttuuritörmäystä ja edistää maiden välistä vaihtoa tarjoamalla koulutusta paikan päällä.
22.1.2007 klo 9:43
Internaatti on kansanopiston valtti
Tuore puheenjohtaja Hannu Salvi, 51, sanoo, että internaatti tukee nuorten itsenäistymistä ja on oiva oppimisyhteisö ihmisammatteihin valmistavassa koulutuksessa.
8.1.2007 klo 11:03
Hyvä elämä hyödyntää erilaisuutta
Ympäristöarvoja on viime vuosina hyväksytty yhä laajemmin arkikäyttöön. Miten kestävä kehitys haastaa sosiaalisen kanssakäymisemme, tutkailtiin vapaan sivistystyön seminaarissa Hämeenlinnassa.
8.12.2006 klo 23:56
Kasvatustieteilijät koulutustaan vastaavissa töissä
Korkeakouluista ja yliopistoista valmistuneiden työllistymistä, työn vastaavuutta saadun koulutuksen kanssa sekä työtyytyväisyyttä on selvitetty laajassa Akavan teettämässä tutkimuksessa. Opettajista ja muista kasvatuksen ammattilaisista koostuvat kasvatustieteilijät sijoittuvat koulutusta vastaaviin tehtäviin hyvin, mutta jäävät palkassa pohjimmaisten joukkoon.
17.11.2006 klo 11:14
Tulevaisuudentutkija: Syrjäytymisvaarassa olevista on tärkeää huolehtia
– Tulevaisuuteen näkeminen on aina vaikeaa. Nykyhetkestä tulee löytää ne heikot signaalit, pienet tekijät, joista yhdessä kenties nousee tulevaisuuden suunta. Aikuiskasvatuksen tulevaisuuden kehityksessä olen kuitenkin konkreettisen työni kautta pannut merkille muutamia tällaisia signaaleja, sanoo Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutuspäällikkö Leena Jokinen.
13.10.2006 klo 14:43
Nousevat taloudet haastavat myös koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiossa
– Globalisaatiossa ei ole enää kyse vain halpatuotannon keskittymisestä matalan kustannustason maihin, vaan nousevat taloudet haastavat Euroopan myös koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovatiivisuudessa. Ne haastavat Euroopan ja USA:n korkeampaa osaamista ja teknologiaa vaativassa tuotannossa, sanoo komissaari Olli Rehn.
29.9.2006 klo 15:07
Tohtoreille tarvetta vapaassa sivistystyössä
Vapaa sivistystyö tarvitsee tohtoreita. Niiden määrä tulee myös kasvamaan, sillä alan oppilaitoksilla on omat valttinsa kilpailtaessa korkeimmin koulutetuista opetusalan osaajista. Tutkijankoulutus ei kuitenkaan sellaisenaan riitä vapaan sivistystyön johtopaikoilla.
4.8.2006 klo 14:31
Tausta
17.11. Näin sivistystyöt järjestetään 7.9. Väitös kasvoi työn opetuksista 25.5. Kansainvälistymiskeskustelu kaipaa syvyyttä 2.2. Näin naapuri meidät näkee 3.11. Polvi vaihtuu sivistysjärjestöissä 9.6. Grundtvig-ohjelmalla on vahvat verkostot 13.1. Kehittämisen avoimuus yllätti kentän 7.10. Paideian kasvattama professori 27.5. Yhteistyö vauhditti kansalaisopistojen syntyä 6.5. Hankkeessa oppii koko oppilaitos