Katse sivistystyön taustoihin.
Oppilaitosten edunvalvojat kiittävät opetusministeriötä (OPM) siitä, että se on pitänyt toimialan kehittämisen (KEHO) avoimena prosessina. Arvuuttelun paikka on yhä laatu- ja kehittämisavustus (LAKE).
Ministeriön saama tunnustus on yllättävää, sillä KEHO valmisteltiin virkamiestyöryhmässä, johon oppilaitosten järjestöt saivat muutaman asiantuntijan. Laajapohjaisiin toimikuntiin tottuneet järjestöt arvostelivat virkamiesvetoisuutta.
OPM vastasi kritiikkiin lupaamalla vuorovaikutusta ja avoimuutta. Näyttää, että lupaus myös pidettiin.
Kesäyliopistojen etua valvova pääsihteeri Mika Nirvi sanoo, että prosessin läpinäkyvyys on lisännyt kentän vaikutusmahdollisuuksia.
- Dialogiseen kommunikaatiomalliin perustuva työtapa on jatkunut hyvässä hengessä, hän kommentoi.
Samaa mieltä on Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) puheenjohtaja Aaro Harju. Vuorovaikutteisuus on kertautunut, kun VSY on palauttanut asiat hallituksensa kautta kentälle.
- Koen, että VSY on voinut vaikuttaa merkittävästi KEHO-prosessiin koko sen valmistelun ajan, sanoo alusta pitäen mukana ollut Harju.
Aaro Harju jatkaa KEHO-työtä rahoituskysymysten parissa ministeriön työryhmässä. Hän myöntää, että tiivis mukanaolo on näkynyt varovaisina kannanottoina. LAKE-rahoitus kuitenkin kirvoitti kannanoton:
- Lakiesityksessä se kirjattiin erityisavustukseksi. Toivoimme, että se olisi KEHO-työryhmän esityksen mukaisesti osa valtionosuusrahoitusta, Harju sanoo.
Sivistysvaliokunta pyysikin ministeriötä selvittämään asian. Aikuiskoulutusyksikön johtaja Marita Savola arvioi, että muutos on mahdollinen aikaisintaan vuonna 2013. Silloin oppilaitosten tilasto- ja tietopohjan on määrä olla ajan tasalla.
VSY esitti lisäksi, että LAKE-rahoituksessa olisi vähäinen omarahoitusosuus, minkä OPM otti huomioon.
Kansalaisopistojen liiton (KoL) toiminnanjohtajuus piti opetusneuvos Martti Markkasen syksyllä 2009 tiiviisti KEHO-työssä.
- Kansalaisopistot ovat lujittuneet nimenomaan omassa profiilissaan, lähipalveluna. Samoin elinikäinen oppiminen on vahvistunut kansalaisopistokäsitteenä, hän sanoo.
Vuoden alussa voimaan astunut uudistettu laki korostaa oikeita asioita:
- Kansalaisopisto on paikalliseen tai alueelliseen sivistystarpeeseen pohjautuva oppilaitos, myös hyvinvointi ja monikulttuurisuus arvoina ovat toteutuneet uudessa laissa, toteaa toimialan tietopohjaa kehittävässä työryhmässä jatkava Markkanen.
Muuten hyvässä prosessissa on hieman jäänyt kaivelemaan yhteisen näkemyksen puute laadun ja kehittämisen määrittelyssä.
Opintokeskusten kenttä jakautui LAKE-rahoituksessa kahtia. Jotkin opintokeskukset haluavat painottaa toiminnan kehittämistä, sillä niillä ei ole määrällisen kasvun paineita. LAKE antaisi kehittämiseen nykyistä paremmat mahdollisuudet.
Sitten on opintokeskuksia, joiden jäsenjärjestöjen koulutustoimintaan tarvittaisiin nykyistä enemmän valtionosuustunteja. Tähän joukkoon kuuluu OK-opintokeskus, jonka Anitta Pehkonen on tyytyväinen lain määritelmään LAKE-rahoituksesta.
- Perusteluihin kirjattiin, että se ei vaaranna perus- eli valtionosuusrahoitusta.
Pehkonen on valvonut KEHO-prosessissa myös naapurinsa, TJS Opintokeskuksen tonttia. Kun opintokeskuskenttä kesällä hajosi riitoihin, OK ja TJS jäivät Opintokeskukset ry:n ulkopuolelle ja yhdistivät edunvalvontansa.
Pettymyksiin Pehkonen lukee sen, että LAKE-rahoitusta ei saatu rajattua enintään 10 prosentin tasolle. Hän toivoo rahoitusryhmältä päteviä kriteerejä ja indikaattoreita avustusten jakoon.
- Jos LAKE-rahoitusta ei sidota yksikköhintoihin, sitä ei välttämättä tarkisteta, etenkään kun valtion menot ovat lähivuosina suurennuslasin alla.
Opintokeskukset ry:n puheenjohtaja Jorma Turunen nostaa esiin LAKE-rahoituksen, mutta toisin kuin Pehkonen, merkittävänä osana kokonaisrahoitusta.
- Suuria lisäyksiä ei tullut, mutta pystyimme säilyttämään niiden merkittävän osuuden opintokeskusten rahoituksesta. On hyvä, että avustukset jakaa toistaiseksi OPM.
Työväen Sivistysliiton (TSL) pääsihteeri harmittaa, että opintokeskuksille tärkeä opintokerho sai niukasti huomiota verrattuna taiteen perusteopetukseen. KEHO-prosessi on havahduttanut Jorma Turusen siihen, miten tiukassa rakenteet ja instituutiot yhä ovat.
- Miellyttävin yllätys on, että lakiin kirjattiin ajatus oppilaitoksen aate- ja arvotaustan merkityksestä. Se on opintokeskuksille tärkeää, hän sanoo.
Teksti: Terhi Kouvo
Kuva: Jenny Solomon / Scandinavian StockPhoto
Edunvalvojat varautuvat haasteiden vuoteen
Savola: KEHO kuosissa uuteen vuoteen
Julkaistu: 13.1.2010 klo 9:00
Monen aikuiskouluttajan muistot ovat Paideialla kullattuja. Aikuiskasvatustieteen professori emeritus Jukka Tuomisto johti Tampereen yliopiston aikuiskasvatustieteilijöiden ainejärjestöä sen radikalismin vuosina.
7.10.2009 klo 7:00
Kansalais- ja työväenopistojen 90-vuotinen yhteistyö on antanut vauhtia opistojen määrän kasvulle ja virikkeitä niiden toiminnalle. Pääosin kuntien omistamat opistot muodostavat koko maan kattavan verkoston.
27.5.2009 klo 7:00
Vapaan sivistystyön ammattilaiset ja oppilaitokset hakeutuvat varsin aktiivisesti eurooppalaisiin hankkeisiin. Suosituimpia ovat oppimiskumppanuudet.
6.5.2009 klo 7:00
Kehittämisohjelmassa (KEHO) vapaan sivistystyön tavoitteita halutaan painottaa yhteiskunnan muutosten mukaisesti. Kullakin oppilaitosmuodolla tulee olla nykyistä selkeämmin oma roolinsa ja tehtävänsä.
12.3.2009 klo 12:00
Kun ääniä on monia mutta tavoite yhteinen, yhteistyön pohja rakentuu vuoropuhelussa. Vapaa sivistystyö on ottanut tulevaisuusdialogin omaksi menetelmäkseen. Siinä edessä oleva muuttuu muistoiksi.
6.2.2009 klo 12:31
Vapaan sivistystyön viestiä on vienyt lähes yhdeksän vuosikymmenen ajan lehti, joka on rakentanut alan ammattilaisille yhteistyön ja oppimisen verkostoa. Näin on haettu työlle vaikuttavuutta.
19.1.2009 klo 9:00
Oppikirjan laatiminen opettaa herkkyyttä oppijan motivaatiolle, sanoo ranskanopettaja Leena Eklund. Hänen tekemänsä materiaalit ovat esillä Helsingin työväenopiston kirjaston näyttelyssä.
22.9.2008 klo 7:00
Monissa kansanopistoissa syksyn opiskelijatilanne on lupaava. Muutaman huonon vuoden jälkeen pitkien linjojen entisen tason pitäminenkin tosin tuntuu menestykseltä.
29.8.2008 klo 15:48
Oppiminen ryhmässä on kuin kulkisi peilisalissa. Itsessä näkee väistämättä uusia puolia. – Sitä enemmän mitä erilaisempia peilit ovat, sanoo yliopistonlehtori Anita Malinen.
18.8.2008 klo 7:05
Kuvataidekurssilla sekä opettaja että opiskelija paneutuvat työhönsä koko persoonallaan. Arvioinnissa henkilö on kuitenkin erotettava työstä. Palautteen tavoite ja säännöt on tehtävä selviksi.
11.8.2008 klo 7:00
Jännitys kuuluu elämään, ja opiskeluun. Kun tietää, miten saada vatsassa pyrähtelevät perhoset kuriin, voi keskittyä itse suoritukseen.
16.6.2008 klo 7:00
KUOPIO. Kohtaaminen ja näkyväksi tekeminen ovat tanssin ja musiikin opiskelun sisintä. Tanssitaiteilijan ja musiikkiterapeutin mukaan taideaineissa laajennetaan omaa reviiriä.
9.6.2008 klo 0:06
Aikuisopettajan kollega on yhä useammin maahanmuuttaja. Avoimuus pehmentää tapojen törmäyksiä monikulttuurisessa opettajainhuoneessa.
2.6.2008 klo 7:00
Vaatimusten kasvaessa oppilaitoksen johtaminen houkuttelee yhä harvempia. Osaavien johtajien vaje uhkaa, kun nykyisistä jää lähivuosina puolet eläkkeelle. Projektipäällikkö Ville Pietiläinen Opekosta selvitti, miten johtajat itse kokevat osaamisensa.
21.4.2008 klo 7:00
Kouluttajan tarvitsee monia karismaattisiksi luonnehdittavia ominaisuuksia. Pedagogin valovoima pohjautuu läsnäoloon.
14.3.2008 klo 14:51
Työpaikkakiusaaminen on koko työyhteisön ongelma. Vääristynyt tilanne saattaa jatkua pitkään ja selvitä vain työpaikan vaihtamisella.
10.3.2008 klo 7:00
Vilnalainen rehtori Albinas Daubaras kehittää etäopetusta nuorten paluumuuttajien tarpeisiin. Kollega Dublinissa ponnistelee vastatakseen englannin kurssien kysyntään.
3.3.2008 klo 7:00
Kun työntekijöiden osaaminen tehdään näkyväksi, koulutus voidaan räätälöidä oppilaitoksen omiin tarpeisiin. Vahvuuksien ja vajeiden kartoitus vaatii oppilaitosjohdon sitoutumisen.
4.2.2008 klo 7:00
Porukassa oppi otetaan, tai haaskataan. Opiskelijat tekevät ryhmän, opettaja puhaltaa siihen hengen, sanoo ryhmäpedagogiikan asiantuntija Saara Repo-Kaarento.
10.12.2007 klo 7:00
Verkkoluento on opiskelijalle joustava mutta kouluttajalle vaativa opiskelumuoto. Kuulija on huomioitava kasvokkaista luentoakin enemmän.
26.11.2007 klo 8:57
Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn johtaja Ilkka Hjerppe näkee, että ihmiset ovat kyllästymässä markkinatalouden pinnallisuuteen ja etsivät uusia arvoja.
18.11.2007 klo 20:13
Tasa-arvoisessa oppimisyhteisössä jokaisen panos on tärkeä. Opettaminen on aktivoivaa ja valtauttavaa. Miten vapauttavan kasvatuksen ideaali toteutuu opetustilanteessa?
29.10.2007 klo 7:00
KUHMO. Kuhmossa maakunnallinen ammattiopisto tarjoaa kunnalle kansalaisopistopalvelut. – Mallimme on pitkien taipaleiden takia seutuopistoa parempi ratkaisu, rehtori Osmo Hänninen sanoo.
8.10.2007 klo 7:00
Ihmisen itselleen omaksuma koulutusidentiteetti vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisia koulutusvalintoja hän tekee, sanoo Noste-koulutuksen tutkija Hanne Laukkanen Joensuun yliopistosta.
1.10.2007 klo 7:00
HELSINKI. Klassisessa musiikissa paras vitsan vääntäjä on kokemus.
– Musiikin sanomaa ei voi sanalla levittää, se pitää itse kokea, sanoo Helsingin kaupunginorkesterin intendentti Elina Siltanen.
24.9.2007 klo 7:00
NILSIÄ. Laatutyön sanasto tuntuu vieraalta ja herättää vapaassa sivistystyössä suoranaista ahdistusta. Rehtori Sari Summasen mielestä laadusta pitää voida puhua arkisesti.
17.9.2007 klo 13:43
Opinto-opas on kansalaisopiston käyntikortti. Löytääkö asiakas haluamansa kurssin ja vakuuttaako opas hänet opetuksen laadusta? Opiskelijan arvostamisen pitää ulottua viestintään saakka, sanovat opistojen syysohjelmia arvioineet asiantuntijat.
27.8.2007 klo 7:00
Koulutusta korostavassa Suomessa on yhä ammattiryhmiä, jotka ovat koulutuksellista proletariaattia. Kasvatustieteen tohtori Sirpa Mäkinen antaa äänen yhdelle näistä ryhmistä.
28.5.2007 klo 7:00
Aikuisopettaja pitää haasteelliset opiskelijat aisoissa ammattitaidolla, pelisäännöillä ja rehellisellä keskustelulla.
23.4.2007 klo 7:00
Menneisyys kiinnostaa kirjailijoita, lukijoita ja teatteriyleisöä.Omat juuret kiehtovat aikuisopiskelijoita. Historiatieto on hankittava vaivalla, mutta tulos palkitsee.
26.3.2007 klo 8:49
IT-treenit tulivat rytinällä kansalaisopistoihin syksyllä 2004. Nyt ihmistuntemuksen, itsetuntemuksen ja ihmissuhdetaitojen osaajia ryhdytään kouluttamaan ruotsin kielellä.
18.3.2007 klo 19:47
Vahvistuvia trendejä oppimisessa ovat yksilöllisyys, epämuodollinen oppiminen ja vertaistuki. Tulevaisuudentutkija Leena Jokinen arvioi, että vapaa sivistystyö on jo hyvässä vauhdissa uusilla raiteilla.
12.3.2007 klo 9:40
Oppiminen paikallisesti ja yhteisön hyväksi auttaa selviämään globaalin vallan kolhuista. Aktiivi kansalaisuus ja learning regions ovat iskunvaimentajia, väittää professori Peter Jarvis.
29.1.2007 klo 9:47
Kun suomalaisfirma palkkaa venäläisiä työntekijöitä, kaksi työkulttuuria kohtaavat. Mikkelin ammattikorkeakoulu pehmentää kulttuuritörmäystä ja edistää maiden välistä vaihtoa tarjoamalla koulutusta paikan päällä.
22.1.2007 klo 9:43
Tuore puheenjohtaja Hannu Salvi, 51, sanoo, että internaatti tukee nuorten itsenäistymistä ja on oiva oppimisyhteisö ihmisammatteihin valmistavassa koulutuksessa.
8.1.2007 klo 11:03
Ympäristöarvoja on viime vuosina hyväksytty yhä laajemmin arkikäyttöön. Miten kestävä kehitys haastaa sosiaalisen kanssakäymisemme, tutkailtiin vapaan sivistystyön seminaarissa Hämeenlinnassa.
8.12.2006 klo 23:56
Korkeakouluista ja yliopistoista valmistuneiden työllistymistä, työn vastaavuutta saadun koulutuksen kanssa sekä työtyytyväisyyttä on selvitetty laajassa Akavan teettämässä tutkimuksessa. Opettajista ja muista kasvatuksen ammattilaisista koostuvat kasvatustieteilijät sijoittuvat koulutusta vastaaviin tehtäviin hyvin, mutta jäävät palkassa pohjimmaisten joukkoon.
17.11.2006 klo 11:14
– Tulevaisuuteen näkeminen on aina vaikeaa. Nykyhetkestä tulee löytää ne heikot signaalit, pienet tekijät, joista yhdessä kenties nousee tulevaisuuden suunta. Aikuiskasvatuksen tulevaisuuden kehityksessä olen kuitenkin konkreettisen työni kautta pannut merkille muutamia tällaisia signaaleja, sanoo Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutuspäällikkö Leena Jokinen.
13.10.2006 klo 14:43
– Globalisaatiossa ei ole enää kyse vain halpatuotannon keskittymisestä matalan kustannustason maihin, vaan nousevat taloudet haastavat Euroopan myös koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovatiivisuudessa. Ne haastavat Euroopan ja USA:n korkeampaa osaamista ja teknologiaa vaativassa tuotannossa, sanoo komissaari Olli Rehn.
29.9.2006 klo 15:07
Vapaa sivistystyö tarvitsee tohtoreita. Niiden määrä tulee myös kasvamaan, sillä alan oppilaitoksilla on omat valttinsa kilpailtaessa korkeimmin koulutetuista opetusalan osaajista. Tutkijankoulutus ei kuitenkaan sellaisenaan riitä vapaan sivistystyön johtopaikoilla.
4.8.2006 klo 14:31
Vapaa sivistystyö ja internaattimuoto pysyvät kansanopistotyön ytimessä jatkossakin. Kaikki Suomen Kansaopistoyhdistyksen puheenjohtajaehdokkaat antavat tälle tukensa. Kaikki myös luottavat opistojen tulevaisuuteen.
7.6.2006 klo 17:19
Aikuisoppilaitokset arvioivat lisäävänsä ja monipuolistavansa yrityksille tarjoamiaan palveluja. Tärkein tuote on jatkossakin ammattitutkintoon johtava koulutus, uskoo työelämäpalvelujen nykytilaa kartoittanut kasvatustieteen tohtori Jyrki Jokinen.
2.6.2006 klo 14:48
Suomi voi Euroopan unionin puheenjohtajakaudellaan osoittaa muulle maailmalle ja EU:n pienille jäsenvaltioille, miten tärkeätä on investoida kulttuuriin ja oppimiseen. Tätä mieltä on Euroopan aikuiskasvatusliiton unkarilainen presidentti János Sz. Tóth. Hänen mielestään Suomen politiikka on kansallisen ohessa mitä kansainvälisintä.
18.5.2006 klo 19:26
Noormarkkulainen vapaan sivistystyön ja lukion opettaja Kirsti Jukkola etsii työhönsä yhteistä näkökulmaa ammatillisen puolen kollegojen kanssa. Aikuiskouluttajia kokoava ammattiliitto AKOL ry kokoontuu viikonvaihteessa Vantaalla.
20.4.2006 klo 11:02
BUDAPEST. Unkarin EU-jäsenyys on moninkertaistanut maan romanien koulutukseen suunnatut varat. Opetusministeriön erityisasiantuntija Daniela Billus uskoo koulutuspolitiikan vakautuvan, olipa parlamenttivaalien tulos mikä tahansa.
6.4.2006 klo 9:44
Koulutuksen tehtävänä on vapauttaa, ei sopeuttaa yhteiskuntaan, sanoo feministiteoreetikko ja kulttuurintutkija bell hooks. Aikuisopettaja voi vaikuttaa siihen, miten ilo on mukana oppimisessa.
17.2.2006 klo 10:57