Aikuiskoulutuksen painoarvo EU:n politiikassa kasvaa

Kaiken koulutuksen painoarvo Euroopan unionin politiikassa kasvaa. Samalla jäsenmaissa lisääntyvät yhdenmukaistamisen paineet. Uusi koulutuskomissaari Ján Figel´ on päässyt Lissabonin strategian avainhenkilöiden joukkoon.

Slovakki Ján Figel´, 45, on Suomen Olli Rehnin ohella nuorimpia EU:n komissaareja. Tehoelektroniikan tutkijan koulutuksen saanut Figel´ siirtyi politiikkaan vuonna 1992. Kansainvälisiä opintoja hän on suorittanut Yhdysvalloissa ja Belgiassa. Figel´ on maansa Kristillisdemokraattisen liikkeen jäsen ja on hoitanut useita tehtäviä Euroopan neuvostossa.

Figel´ oli Slovakian pääneuvottelija maan liittyessä Euroopan unioniin ja työskenteli viime toukokuusta marraskuuhun komissaari Erkki Liikasen ohjauksessa.

EU:n hallinnossa Figel´iä pidetään asiantuntevana ja sisällöt hallitsevana. Hän osoitti osaamisensa hyvin parlamentin kuulemistilaisuudessa, jossa keskustelu on vapaata ja komissaarille esitettyjä kysymyksiä on vaikea ennakoida. Tätä mieltä on muun muassa MEP ja Euroopan parlamentin koulutus- ja kulttuurivaliokunnan koordinaattori Hannu Takkula (Aima 6/2004).

Figel´ on vakiinnuttanut asemaansa nopeasti. Hän kuuluu komission puheenjohtajan José Manuel Barroson Lissabonin strategiaa valmistelevaan työryhmään.

Onko komissaarin henkilöllä sitten merkitystä EU:n koulutuspolitiikassa?

– Kyllä sillä on vaikutusta, arvioi opetusneuvos Reijo Aholainen opetusministeriöstä.
– Kollegiaalisissa elimissä vahvat ja asiantuntevat ihmiset saavat tahtonsa muita paremmin esiin. Voi arvella, että uusista jäsenmaista tuleville ei ole helppoa heti hankkia vahvaa asemaa, mutta jatkossa ihmisen persoonallisuus ratkaisee.

Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa

Erityisasiantuntija Jari Jokinen Suomen pysyvästä EU-edustosta Brysselistä arvioi, että elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen rooli on vahvistunut selvästi unionin koulutuspoliittisessa keskustelussa.

– Siinä missä vielä muutamia vuosia sitten eräät jäsenmaat suhtautuivat aikuiskoulutuksen korostamiseen epäilevästi, tällä hetkellä kaikki jäsenmaat korostavat sen merkitystä, hän huomauttaa.

Aikuiskoulutuksen korostus näkyy komission tuoreessa, 2. helmikuuta julkistamassa raportissa Communication to the Spring European Council : Working together for growth and jobs, A new start for the Lisbon strategy.

– Siinä korostetaan aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkitystä. Samoin jäsenmaiden opetusministerit ovat kiinnittäneet erityistä huomioita keinoihin, joilla voidaan tukea sekä non-formaalia että informaalia oppimista, Jokinen sanoo.

Myös Reijo Aholainen uskoo, että painopistettä siirtyy aikuiskoulutukseen. Samalla vapaan sivistystyön eli EU-termein non-formaalin aikuiskoulutuksen kiinnostavuus lisääntyy.

– Väki vähenee ja vanhenee koko Euroopassa. Tulee tilaa kansalaisyhteiskunnan ideaaleille koulutuksessakin.

Uusi elinikäisen oppimisen ohjelma

Barroson komission aikakauden merkittävin päätös koulutussektorilla on Jokisen mukaan uuden elinikäisen oppimisen ohjelman hyväksyminen vuosille 2007-2013. Komissio teki siitä esityksen viime vuoden heinäkuussa. Ohjelman käsittely on kesken sekä ministerineuvostossa että parlamentissa. Ohjelmapäätös tulisi saada valmiiksi ensi vuonna.

Yksi ohjelman alaohjelmista on aikuiskoulutusta koskeva Grundtvig. Muut liittyvät kouluopetukseen, korkeakouluihin ja ammatilliseen koulutukseen,

– EU:n koulutuspolitiikka on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän suuntaan, jossa pyritään oppimaan toisten jäsenmaiden kokemuksista ja käytännöistä, Jokinen tiivistää.

– Parhaillaan suunnitellaan vertaisoppimisen hanketta, jossa jäsenmaat voivat valita teemoja, joista haluavat jakaa omia kokemuksiaan ja oppia muilta. Aikuiskoulutuksesta noussevat esiin muun muassa rahoitukseen, opettajankoulutukseen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvät kysymykset.

EAEA valmistautuu lobbaamaan

Uusi koulutuskomissaari on hoitanut tehtäviään parin kuukauden ajan. Puhuessaan ETUCE:n eli Euroopan opettajien ammattiliiton kokouksessa Brysselissä Figel´ korosti opettajien ammatin tärkeyttä.

– Meidän on varmistettava, että opettajat pystyvät ja haluavat ottaa uuden tietoyhteiskunnan haasteen vastaan, hän sanoi ja vaati investointeja opettajien koulutukseen. Aiemmin hän on halunnut tehdä selväksi, että tarkoituksena ei ole alistaa koulutusta taloudelliselle kasvulle.

– Minulle itsensä kehittäminen, sosiaalinen integraatio ja työelämään valmentautuminen eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Kaikki kolme vahvistavat toisiaan, hän on sanonut.

Eurooppalaisen vapaan sivistystyön edunvalvoja EAEA (European Association for Education of Adults) aikoo tiedottajansa Johanni Larjangon mukaan kutsua komissaarin vieraakseen esitellessään tavoitteitaan eli parempaa koulutuksen tasa-arvoa Euroopan parlamentissa kevään aikana.

Avoin koordinaatio toimii

http://europe.eu.int
www.eu.finland.fi


Teksti Sirkku Määttä
Kuva Euroopan unionin komissio

Julkaistu: 7.2.2005 klo 13:39