Aikuiskoulutus vain vähän esillä vaaleissa

Puolueiden kuntaohjelmat ja vaaliteesit eivät sisällä juurikaan aikuiskoulutuksen linjauksia. Muusta koulutuksesta puolueilla on yksilöityjäkin kehittämisehdotuksia, aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä vain kiinnostusta ja kannustusta ilmaisevia toteamuksia.

Ohjelmien tärkein anti aikuiskoulutuksen kannalta liittyy sivistyksen yleiseen korostumiseen. Tärkeää on myös, että kaikilla ryhmillä on kiinnostusta vapaata sivistystyötä kohtaan.

Aikuiskasvatukselle ollaan suopeita, mutta passiivisia

Koulutuksessa puolueiden suurin mielenkiinto kohdistuu peruskouluun. Sekin jää selvästi vähemmälle huomiolle kuin sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset.

Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö noteerataan ja niiden kehittämiseen suhtaudutaan suopeasti, mutta painotus on edelleen vähäinen. Useimpien puolueiden vaalitavoitteet ja -julistukset on tiivistetty varsin suppeiksi, eikä aikuiskoulutuksen asioille näytä riittäneen tilaa. Niitä koskevat kannanotot täytyy etsiä yleensä laajemmista kunnallispoliittisista asiakirjoista. Paikallisissa ohjelmissa ja yksittäisten ehdokkaiden vaalityössä teemojen painoarvo voi toisaalta joskus nousta
hyvinkin merkittäväksi.

Painotuksia puolueittain

Periaatetasolla sivistyksen ja koulutuksen merkitys nähdään puolueissa tärkeänä ja laaja-alaisena. Keskustan kunnallispoliittinen asiakirja määrittelee, että ”keskustalainen sivistysaate nojaa koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoon ja ihmisen henkiseen kasvuun elämän kaikissa vaiheissa”. Sosialidemokraattisen puolueen ohjelman mukaan ”koulutuspoliittisilla ratkaisuilla voidaan edesauttaa yhteiskunnan tasa-arvoista kehittymistä ja estää kansakunnan kahtiajakautuminen”. Kokoomuksen kunnallispoliittisessa asiakirjassa sanotaan, että ”jokaisella suomalaisella on oltava tasapuoliset mahdollisuudet opiskella ja kehittää itseään”.

Suurista puolueista keskustalla on monia selkeitä linjauksia peruskoulun, lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kehittämisestä. Sen sijaan aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön käsittely jää yleiselle tasolle, työn merkitystä korostavaksi. ”Myös työikäiset kuntalaiset ovat innokkaita kansalais- ja työväenopistojen sekä kirjastojen palvelujen käyttäjiä. Kokonaiseen elämään kuulu muutakin kuin työtä.” Toinenkin maininta kansalaisopistoista löytyy: ”Toimivat peruspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Niiden lisäksi asuinkunnan viihtyisyyttä lisääviä, tärkeitä palveluja ovat esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalvelut, kirjastot sekä kansalais- ja työväenopistot”. Opistotyö tuodaan lähelle peruspalveluja, samaan kappaleeseen.

Sdp:n ohjelmassa aikuiskoulutuksen merkitys kytketään vahvasti työelämään. ”Aikuiskoulutus on yksi parhaita keinoja ennaltaehkäistä työttömyyttä ja edesauttaa työntekijöiden työssä jaksamista.” Ohjelmassa mainitaan NOSTE-ohjelma ja tuodaan esille ammattiyhdistysliikkeen rooli sen toteuttamisessa. Kansalais- ja työväenopistot ovat esillä kirjastojen rinnalla tehtävänään huolehtia
”sydämen sivistyksestä ja suomalaisten laajasta osaamisesta”. Ohjelmassa on kirjastoja koskevia kehittämislinjauksia, opistot jäävät edellä olevan luonnehdinnan varaan.

Kokoomuksen kahdeksan kohdan vaalitavoitteista ensimmäinen koskee koulutusta, mutta vain peruskoulua. Kunnallispoliittisen asiakirjan laajasta koulutuksen luvusta löytyvät muut osa-alueet, vähän myös aikuiskoulutus. Vapaa sivistystyö tulee esille hieman yllättävällä tavalla järjestelmäasiana. ”Kokoomuslaisessa kunnassa peruskoulut, ammatillisen ja yleissivistävän toisen asteen oppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut ja vapaan sivistystyön oppilaitokset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.” Toisessa kohdassa puhutaan tietoyhteiskunnan toteutumisesta ja sanotaan, että ”vapaan sivistystyön oppilaitokset otetaan myös mukaan kunnan kehittämistoimintaan ja huolehditaan, että ne tarjoavat elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia”.

Vasemmistoliiton kunnallisvaalitavoitteissa ei kirjallisen aineiston valossa löydy tilaa aikuiskoulutukselle. Puoluetoimistosta lähetettiin tämän takia viime toukokuussa hyväksytty Poliittinen tavoiteohjelma. Siitä löytyy aikuisopiskelua koskeva kappale, jossa hallitsevana näkökulmana on tasa-arvo. ”Aikuisopiskelusta on tehtävä jokaisen kansalaisen perusoikeus.” Vapaasta sivistystyöstä ei ohjelmassa kirjoiteta erikseen mitään.

Vihreän liiton Maailma tehdään lähelläsi –asiakirja jättää koulutuksen luvussa aikuiskoulutuksen täysin huomiotta. Sen sijaan kulttuuriluvussa kansalais- ja työväenopistot ovat vahvasti esillä. Ohjelmassa korostetaan kulttuurin merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Jatkuvan oppimisen sanotaan tukevan kansalaisen aktiivisuutta, lisäävän sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja parantavan mahdollisuuksia saada töitä. Tässä työssä erityisesti kansalaisopistoilla on merkittävä tehtävä. ”Vapaan sivistystyön aseman säilyttäminen kulttuurin ja harrastusten peruspalveluna ja lähioppimisympäristönä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin on tärkeää.”

Ruotsalaisen kansanpuolueen ohjelmassa vapaa sivistystyö esiintyy tietämysyhteiskunnan asiana. ”Esimerkiksi kansalais- ja työväenopistojen harjoittama vapaa sivistystyö on osa itsensä kehittämisen, mielekkään vapaa-ajan ja sosiaalisten verkostojen kautta tapahtuvaa elinikäistä oppimista.” Kristillisdemokraattien vaaliteesien koulutuskohta koskee perusopetusta. Kuntaohjelmassa on elinikäisen oppimisen otsikko, jonka alla linjataan, että ”työikäisen ja ikäihmisten opiskelumahdollisuuksia on tuettava kansalais- ja työväenopistojen ja muun aikuiskoulutuksen avulla”.

Puolueiden vaaliohjelmista ei ole paljon tukea sellaisilla ehdokkaille tai paikallisjärjestöille, jotka haluavat paneutua kansalais- ja työväenopistojen toimintaan ja muuhun aikuiskoulutukseen tulevalla vaalikaudella. Ei niistä ole toisaalta haittaakaan – niin yleisellä tasolla tämän alan asioiden käsittely vaaliteeseissä ja –tavoitteissa on.

Pekka Sallila

Julkaistu: 12.10.2004 klo 11:08