EU-jäsenyys tuo etuja Unkarin romaneille

BUDAPEST. Unkarin EU-jäsenyys on moninkertaistanut maan romanien koulutukseen suunnatut varat. Opetusministeriön erityisasiantuntija Daniela Billus uskoo koulutuspolitiikan vakautuvan, olipa parlamenttivaalien tulos mikä tahansa.

Unkarilaisten poliittiset tunteet tulvivat kuin Budapestin halki virtaava Tonava. Puolueiden vaalitilaisuudet sulkivat huhtikuun ensimmäisenä viikonloppuna liikenteeltä kokonaisia kortteleita.

Vallassa olevilla sosialisteilla ja vaalien haastajalla, porvallisella Fidesz-puolueella on kummallakin 40 prosentin kannatus. Hallitusvastuu on vaihdellut oikeiston ja vasemmiston välillä neljän vuoden välein sosialismin päättymisestä vuodesta 1989 lähtien.

Koulutuspolitiikasta vakaampaa

Monen unkarilaisen mielestä maan poliittista elämää vaivaa lyhytjänteisyys. Minkä yksi hallitus aloittaa, sen seuraava mitätöi ja aloittaa jotain muuta.

Romanien aseman kohentamisessa tärkeitä keinoja ovat koulutus ja integraatio. Romanilapset halutaan opin tielle ja samoihin tai yhtä hyviin kouluihin kuin valtaväestö.

Integraatio aloitettiin nykyisen hallituksen aikana. Opetusministeriön integraatio-osaston aluekoordinaattori Daniela Billus uskoo toiminnan jatkuvan.

– Äskettäin Fideszin johtava poliitikko lupasi jatkaa integraatiota, mikäli he voittavat vaalit. Romanien asema on niin perustavanlaatuinen ongelma, että sitä ei voi sivuuttaa.

Billus on juuri saanut tiedon tuntuvasta EU:n Human Resources -rahoituksesta, joka kestää kaksi vuotta. Sekin takaa jatkuvuutta.

Pisa-tutkimus osoitti Unkarin koulujärjestelmän olevan monin tavoin uudistuksen tarpeessa. Keskiasteen koulutus on vanhentunutta ja järjestelmien välille kaivataan vastaavuutta ja joustoa.

Romanilapset kelpo kouluihin

Unkarissa asuu arviolta lähes 800 000 romania. Eniten heitä on Itä- ja Etelä-Unkarissa, jossa on kokonaisia romanikyliä. Isojen kaupunkien liepeillä romanialueita leimaa työttömyys ja monet sosiaaliset ongelmat.

Laki antaa maan vähemmistöille oikeuden perustaa omia kouluja ja lastentarhoja, mutta romanien kohdalla tahattomasti syntyneestä segregaatiosta halutaan eroon.

– Ensimmäinen askel on jo otettu. Romanilapset saadaan jo kouluun, mutta ongelmana on keskeyttäminen, Daniela Billus kuvaa.

Yleinen käytäntö on sijoittaa romanilapset erityisluokille, apukouluihin. Samaan aikaan ns. sekakouluista tulee ennen pitkää romanikouluja, kun valtaväestöön kuuluvat vanhemmat siirtävät lapsensa muualle.

– Haluamme nyt sijoittaa romanilapset tukitoimien avulla normaaliluokille. Toinen ratkaisumalli on nostaa opetuksen tasoa romanialueilla, Billus kertoo.

Yhteiskasvatukseen erityistukea

Yhdessä kasvattamiseen ryhtyvät koulut saavat valtiolta erityisrahoitusta ja opettajilleen jatkokoulutusta. Integraatiopolitiikkaa tukeville kunnille on luvassa lisää tukea ja pääsy erilaisiin aluekehitysohjelmiin. Daniela Billuksen tehtävänä onkin suunnitella integraatio-ohjelmia yhteistyössä sisäministeriön kanssa.

– Kaiken a ja o on opettajakunta ja sen asenteet. Opettajat ovat vuosikymmenten ajan tottuneet opettamaan joko huonossa tai hyvässä koulussa. Heille on nyt luvassa koulutusta uusiin menetelmiin ja yhdessä kasvattamisen metodeihin, sanoo itsekin alunpitäen luokanopettajan koulutuksen saanut Billus.

Romanikulttuurin tuntemus tärkeää

Integraatiopolitiikassa panostetaan romanivanhempien ja koulujen väliseen vuorovaikutukseen. Ennakkoluulot ovat puolin ja toisin vahvoja eivätkä valtaväestöön kuuluvat opettajat tunne romanikulttuuria.

Suurin osa noin 70 koulutuksen integraatiota toteuttavasta viranhaltijasta toimii ruohonjuuritasolla.

– Näiden usein itsekin romanitaustaisten työntekijöiden rooli on merkittävä. He osaavat luoda kontakteja perheisiin ja kannustaa lasten lähettämistä kouluun ja päiväkoteihin.

Unkarin romanikoulutusta on tukemassa ja siitä oppimassa myös suomalaisia. Vantaan kaupunki, nuorisotoimi ja aikuisopisto ovat mukana Pikku Tiikeri –nimisessä projektissa, jonka ydinajatus on viedä koulu syrjäkyliin ja auttaa siellä asuvia romanilapsia opintielle.

Teksti ja kuva Sirkku Määttä

Unkarin parlamenttivaalien ensimmäinen kierros käydään 9. huhtikuuta, ja toinen kahden viikon päästä.

European Roma Rights Centre: http://www.errc.org/

Julkaistu: 6.4.2006 klo 9:44