Grundtvig-ohjelmalla on vahvat verkostot

Vastaava asiantuntija Eija Wilén valmistelee Grundtvig-ohjelman kymmenvuotistapahtumia Suomessa. Rinnalla kulkevat hankehakemusten arviointi ja tiedottaminen.

Ovet Eurooppaan ovat apposellaan suomalaiselle aikuiskouluttajalle. Vapaa sivistystyö on tarttunut hanakasti kymmenvuotisjuhliaan viettävän Grundtvig-liikkuvuusohjelman tuomiin mahdollisuuksiin.

Aikuiskoulutuksen täsmäohjelma

Kiitos tanskalaisen kansanopistomiehen Nikolai Frederik Severin Grundtvigin mukaan nimetyn liikkuvuusohjelman, workshopit, oppimiskumppanuudet ja job shadowing ovat aikuiskouluttajan arkea, tai ainakin tämän ulottuvilla.

Kymmenen vuoden aikana Grundtvigissa, aikuiskoulutuksen täsmäohjelmassa, on toteutettu 670 hanketta 4 000 kumppanin kesken sekä 1 500 oppimiskumppanuutta, joihin on osallistunut 7 000 henkeä.

Suomen-toimintoja koordinoi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Sen vastaava asiantuntija Eija Wilén on ollut mukana alusta lähtien.

— Saimme heti alkuun runsaasti oppimiskumppanuushakemuksia, kun joissakin isommissa maissa käynnistyminen vei paljon kauemmin. Joidenkin vuosien jälkeen Etelä-Euroopassa aktivoiduttiin, hän kertoo.

Italiassa on yhä suurimmat hakijamäärät lähes kaikissa Grundtvig-toiminnoissa.

Suomi osaa oppimiskumppanuudet

Tuoreen hakukierros kertoo, että oppimiskumppanuudet ovat yhä suomalaisten leipälaji. Pohjoismaista hakemuksia tuli tänä vuonna seuraavasti: Ruotsi 63, Suomi 61, Tanska 48, Norja 25 ja Islanti 18.

Samoin aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuudessa olemme Pohjoismaiden kärkeä. Vuonna 2009 hakemuksia tuli Suomesta 285, Norjasta 176, Tanskasta 164 ja Ruotsista 145.

Oppimiskumppanuudet ovat myös vapaan sivistystyön omaa alaa: vuonna 2009 hyväksytyistä oppimiskumppanuuksista 63 prosenttia oli vapaasta sivistystyöstä. Innokkaimmin niitä hyödyntävät kansalaisopistot.

Ohjelmaa on pitkin matkaa uudistettu uusilla toiminnoilla. Niistä suomalaisia innostavat esimerkiksi opiskelijoille avatut työpajat ja asiantuntijavaihdot. Sen sijaan seniorivaihto on ollut hienoinen pettymys: kummallakin kerralla on saatu vain neljä hakemusta.

Verkostoissa sen voima

Eija Wilén arvioi, että Grundtvig-ohjelman suosio juontuu aikuiskoulutuksen olemukseen: yhdessä oppiminen kuuluu siihen luonnostaan.

— Työ aikuiskoulutuksessa on usein uraauurtavaa, joten kumppanien käytänteistä saa runsaasti aineksia omiin työkuvioihin. Vaikka organisaatiot ovat erilaisia ja ylläpitäjät vaihtelevat, aikuiskouluttajien kesken on syntynyt varsin läheisiä yhteistyösuhteita.

EU2020-strategia koetaan uhkaksi

Kuluvana vuonna liikkuvuutta edistetään liki 62 miljoonalla eurolla. Se on neljä prosenttia unionin Elinikäisen oppimisen ohjelman kokonaisbudjetista. Esimerkiksi korkea-asteen opiskelijoille suunnattu Erasmus lohkaisee 45 prosenttia.

Niukasta budjetistaan huolimatta horisontissa siintää uhkia. Eivätkä ne ole vain tulivuorenpurkausten kaltaisia, hanketapaamisia siirteleviä luonnonilmiöitä, kuten huhtikuinen Eyjafjallajökullin-tapaus.

Unionin työmarkkinalähtöinen aikuiskoulutuspolitiikka EU2020- strategioineen huolettaa aikuiskoulutusväkeä. Viekö linjapaperi aikuisilta mahdollisuudet yleissivistävään ja omaehtoiseen koulutukseen, joita Grundtvig edistää?

Wilén uskoo silti Grundtvigin jatkavan nykyisen ohjelmakauden jälkeen samoilla linjoilla. Tuore hakemuspinkka osoittaa, että kiinnostus ohjelmaa kohtaan on vain kasvamassa.

Suomessa lakiuudistus antoi vuoden alussa vapaan sivistystyön tehtäväksi kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden edistämisen.

— Toivottavasti sillä on merkitystä kansainvälisten toimintojen arvostusten lisääntymisessä niin, että niitä pidetään yhtenä keskeisenä toiminta-alueena eikä esimerkiksi vain joidenkin harrastuksena, Wilén kommentoi.

Marraskuun alussa juhlitaan

Grundtvig-ohjelman juhlavuosi rytmittää vastaavan asiantuntijan työpäiviä. Tammikuussa tarkasteltiin hankkeiden tuloksia Brysselissä, helmikuussa pohdittiin vankilaopetuksen mahdollisuuksia Budapestissa.

— Vankilaopetuksen merkitys on vain kasvamassa. Se on vuoden 2011 monenvälisten hankkeiden yksi prioriteetti, Wilén kertoo.

Nyt työlistalla ovat juhlavuoden kohokohdat, kuten kilpailu, jolla haetaan ohjelmassa syntyneitä hyviä käytänteitä. Tulokset julkistetaan marraskuun alussa juhlaseminaarissa Helsingissä. CIMO kutsuu paikalle niin aikuiskoulutuksen päättäjiä kuin ohjelmaan osallistuneita pohtimaan, miten Grundtvig on vaikuttanut täkäläiseen aikuiskoulutukseen.

Grundtvig-juhlaseminaari järjestetään 4.—5. marraskuuta Helsingissä.

Teksti: Terhi Kouvo
Kuva: Anne Nisula