Hannele Niemi: Innovaation synty edellyttää vuorovaikutusta

"Innovaatio on enemmän kuin keksintö. Se voi olla myös uusi tapa ajatella ja tehdä asioita. Haluan nähdä innovaation laajana ilmiönä, sellaisena, joka koskettaa ihmisen arkea", sanoi Suomen Akatemian laajan tutkimusohjelman Life as Learning tieteellinen johtaja Hannele Niemi ohjelmaa koordinoivassa konferenssissa keskiviikkona Espoon Dipolissa. Konferenssi Oppiminen ja työelämä kokosi noin 200 tieteentekijää keskustelemaan tieteen rajojen ylityksistä ja yhteistyöstä.

Hannele Niemen mukaan innovaatioiden ydinkysymys on siinä, miten uusi syntyy. Innovaatioketjulla tavoitellaan hyvinvointia.

- Innovaatioketjuun liittyy kiinteästi kolme tärkeää uloketta. Niistä ensimmäinen on tutkimus sekä tutkimustiedon hyödyntäminen. Jotta tutkimustietoa voidaan siirtää käytäntöön, tarvitaan pohjaksi osaamista ja osaamiseen tarvitaan koulutusta. Innovaatiot tulisikin nähdä laajana, monikerroksisena prosessina, jossa tarvitaan laajaa osaamispohjaa sekä innovaation synnyssä että innovaation hyödyntämisessä. Kolmas uloke on sosiaalinen koheesio. Se merkitsee sitä, että ihmiset uskaltautuvat yrittämään yhdessä ja luottavat toisiinsa, Hannele Niemi eritteli.

Tieteellinen johtaja Hannele Niemi painotti kokonaisuuden merkitystä. Jotta ketju ei murtuisi, tarvitaan kaikkea kolmea, tutkimusta ja sen hyödyntämistä, osaamista ja koulutusta sekä sosiaalista luottamusta. Kaiken sen edellytyksenä on laaja-alainen vuorovaikutus koko yhteiskunnassa.

Osaamisketju "rasvassa" kaikilla tasoilla

- Innovaatiot, jotka levitessään tuottavat yhteiskunnallista hyvinvointia, edellyttävät toisaalta osaavaa huippukärkeä ja toisaalta laajojen joukkojen kykyä ja taitoa johtaa ja tuottaa uusilla tavoilla. Suuri ongelma syntyy, jos yhteiskunta kouluttaa, mutta vastaanottava työelämä ei osaa hyödyntää koulutetun kompetenssia eli johtamis- ja toimintatavat eivät ole muuttuneet tai koulutus ei kykene uusiutumaan työelämän haasteiden suuntaisesti, Niemi muistutti.

Hän korostikin peruskoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja työssäoloaikana oppimisen pitämistä kunnossa samanaikaisesti. Kompetenssin Hannele Niemi määritteli ennen muuta kyvyksi oppia uutta. Keskeinen tavoite on ohjata ihmiset oppimaan ja toimimaan yhteistyössä, hän painotti.


Tietotekniikassa edelleen paljon kynnyksiä

- Tietotekniikka ei ole suinkaan "vanha" juttu, vaan siinä on edelleen paljon kynnyksiä ja ongelmia, muistutti professori Tuula Heiskanen. Heiskanen johtaa Tampereen yliopiston työelämän tutkimuslaitosta. Hän käsitteli mentaalisten rajojen ja reviirirajojen murtumista työelämässä. Heiskanen muistutti siitä, että työyhteisön rajat ovat hämärtyneet epäsäännöllisten töiden, etätöiden ja tiimiryhmittymien myötä.

- Miten käy sosiaalisen yhteisyyden? Ihmisen joutuu panostetamaan paljon sosiaalisuuteen työyhteisössä ja panemaan vahvemmin myös omaa persoonaansa mukaan. Halu kuulua työyhteisöön on autenttinen ja sosiaalisten vaatimusten kasvu koskettaa kaikkia. Sitä korostavat kaikki ammattiryhmät, Tuula Heiskanen sanoi.

Vuorovaikutus on Life as Learning -tutkimusohjelman idea

Syksyllä 2002 käynnistynyt Suomen Akatemian LEARN-tutkimusohjelma (Life as Learning) kattaa 17 tutkimushanketta, joissa on yhteensä 21 tutkimusprojektia. Monet hankkeet ovat poikkitieteellisiä ja niissä tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä. Mukana ovat eri yliopistot ja eri tieteenalat laajasti edustettuina.

Ohjelman tavoitteena on rohkaista uudenlaiseen tutkimuskulttuuriin ja tutkimuskumppanuuteen, kuten poikkitieteelliseen, eri yhteiskunnallisten toimijoiden väliseen ja kansainväliseen tutkimukseen. Ohjelman avulla pyritään löytämään tapoja estää uudenlaista syrjäytymistä sekä luoda laadukasta tieteidenvälistä perustaa oppimisen ja opetuksen tutkimukselle erilaisissa opiskelun ja työelämän yhteyksissä. Ohjelman avulla myös ennustetaan tulevaisuuden oppimisen tarpeita yhteisön, kulttuurin ja yksilön näkökulmista.

Ohjelman puitteissa julkaistaan pari kertaa vuodessa LEARN Periodical -lehteä. Ensi vuonna eri tutkimushankkeista ilmestyy myös omia julkaisuja. Kirjoja on luvassa viisi: Oppiminen ja muuttuva työelämä, Oppiminen ja tietotekniikka, Opettajan ammatti, työ ja asiantuntijuus, Työ, elinikäinen oppiminen ja sopeutuminen riskiyhteiskuntaan sekä Oppiminen ja motivaatio.

Tutkimushankkeista löytyy täsmätietoa netistä akatemian sivuilta www.aka.fi/learn. Ohjelman koordinaattori on Raija Latva-Karjanmaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitokselta.

Anneli Kajanto

Kuva: Anne Nisula

Julkaistu: 7.6.2004 klo 9:18

Kommentoi asiaa »