Hyvä draama tuottaa hyvää oppimista

Kasvatustieteilijä Erkki Laakso uskoo draaman voimaan opetuksessa: -- Draamatyöskentely tuottaa syvällistä oppimista, hän sanoo. Laakso väitteli huhtikuun alussa Jyväskylän yliopistossa draamakasvatuksesta.

Väitöskirja Draamakokemusten äärellä perustui tutkimukseen, jonka kohteena oli 27 opettajaksi opiskelevaa nuorta. Tutkija työskenteli heidän kanssaan prosessidraaman keinoin.

Millainen opetusmenetelmä prosessidraama on?

-- Siinä draamaa käytetään jonkin asian tutkimiseen ja ymmärtämiseen. Käytössä ovat teatteritaiteen keinot. Työtapa sai alkunsa 1920-luvun Yhdysvalloissa Creative Dramatics -työskentelyn pohjalta. Se kehittyi eri vaiheiden kautta nykymuotoonsa Englannissa ja siirtyi vähitellen Suomeen.

-- Prosessidraama etenee episodimaisesti keskustelutilanteista draamatilanteisiin ja pohdintaan. Siihen kuuluu paljon keskustelua, neuvottelua ja näyttelemistä. Tavoitteena on tuoda oppilaille ja opiskelijoille draaman keinoin syvällistä ymmärrystä käsiteltäviin asioihin.

-- Prosessidraamassa opettaja ja oppilaat ovat yhdessä dramaturgeja: opettaja valitsee pohjatekstin, mutta oppilaiden toiminta vasta näyttää, miten se toteutuu. Opettaja ohjaa draamaa väliin ulkopuolelta kertojana ja väliin sisältä käsin roolihenkilönä.

Miten draamatyöskentely auttaa oppimisessa?

-- Kun opiskeltavaa asiaa elävöitetään draaman keinoin, se konkretisoituu. Opetusmenetelmä myös aktivoi jokaisen oppijan: kukin työskentelee omista senhetkisistä lähtökohdistaan.

-- Toiminnan myötä oppimisessa on mukana keho, tarina tuo mukaan tunteen. Näin tarttumapinta opiskeltavaan asiaan on kokonaisvaltainen.

-- Tutkimukseni yhtenä lähtökohtana oli näkemys, että menetelmä sopii etenkin vaikeiden käsitteiden oppimiseen, kuten oikeus, vapaus, tasa-arvo. Esimerkiksi konsensuksen käsite avautui parin oppitunnin mittaisessa vaiheikkaassa draamatyöskentelyssä, jonka juonena oli Suomen asuttaminen.

Koulutit tulevia opettajia käyttämään draamaa lasten opettamisessa. Miten se sopii aikuisten opettamiseen?

-- Erinomaisesti. Se soveltuu kaikkiin tilanteisiin, joissa tarvitaan ihmisten kohtaamisen taitoja. Prosessidraamassa luodaan jännitteisiä tilanteita, joissa kullakin on oma roolinsa. Hyvä draama tuottaa hyvää oppimista.

-- Terveys- ja sosiaalialan oppilaitoksissa käytetään paljon pedagogista draamaa. Siitä on myös hyviä kokemuksia erimerkiksi yritysjohtajien koulutuksessa.

Mitä uutta tutkimuksesi tuo oppimiseen?

-- Draaman avulla on mahdollista saavuttaa oppimisen laaja-alaisia tasoja, eli oppilaan suhde vaikkapa hankalaan käsitteeseen selkiytyy.

-- Prosessidraamassa ihminen tuo oman kokemuksensa mukaan oppimiseen. Sen edellytys on, että ryhmässä vallitsee keskinäinen kunnioitus ja jokaisen mielipiteelle annetaan arvoa. Kaikilla on oma tarina kerrottavanaan. Näin ihmisen koko persoonallisuus on pelissä.

Olet näyttelijä, ohjaaja, luokanopettaja, kasvatustieteilijä ja draamapedagogi. Miten monipuolinen taustasi vaikutti tutkimukseen?

-- Tutkimukseni kumpuaa pitkälti rakkaudesta teatteriin ja pedagogiseen draamaan. Ne tukevat toinen toistaan, ja taustani ansiosta minulla oli varmuutta ja tietoa käydä käsiksi opetusmenetelmään: hiljaista tietoa, kyky nähdä, tehdä havaintoja ja käyttää niitä. Taustani on myös tehnyt minusta draamakasvatukselle sopivan puolestapuhujan.

Draama on voimakkaasti mukana elämäntavassa: koko elämä on elämysten perässä juoksemista. Mistä tämä kertoo?

-- Elämysjahtia saattaisi selittää se, että kun vain syöksytään koskenlaskusta autiolle saarelle ja erämaavaellukselle, elämykset jäävät usein käsittelemättä. Tutkimukseni vakuutti, että on tärkeä pohtia kokemuksia ja niiden merkityksiä. Siihen tarvitaan levollista ilmapiiriä.


Teksti: Terhi Kouvo
Kuva: Juha Laitalainen

Erkki Laakso: Draamakokemusten äärellä. Prosessidraaman oppimispotentiaali opettajaksi opiskelevien kokemusten valossa. Jyväskylä Studies in Education,
Psychology and Social Research, nro 238. Jyväskylä 2004.

Julkaistu: 13.4.2004 klo 12:56

Kommentoi asiaa »