Hyvä elämä hyödyntää erilaisuutta

Ympäristöarvoja on viime vuosina hyväksytty yhä laajemmin arkikäyttöön. Miten kestävä kehitys haastaa sosiaalisen kanssakäymisemme, tutkailtiin vapaan sivistystyön seminaarissa Hämeenlinnassa.

Kymmenen vuotta sitten kymmenen prosenttia suomalaisista sanoi olevansa valmis maksamaan ympäristöystävällisestä tuotteesta tavallista enemmän. Tänä päivänä vastaava osuus on 80 prosenttia.

– Tulos osoittaa, että ympäristöajattelu on alettu ymmärtää voimavaraksi eikä rajoitteeksi, totesi ympäristökasvatuksen pioneeri Pekka Hynynen.

Ekokouluista alkanut toiminta Etelä-Savossa on Hynysen johdolla laajentunut koskemaan yrityksiä, maataloutta, oppilaitoksia, kuntia ja järjestöjä. Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutista on kasvanut kansainvälisestikin merkittävä asiantuntija.

Koko aikuisväestön tavoittamisessa Hynynen pitää vapaata sivistystyötä toimivana kanavana. Erilaisia hankkeita on käynnissä ja tuloksia nähtävissä: Kierrätyksen suosio kasvaa

– Ekologisen lisäksi nyt on satsattava sosiaalisen kestävyyden edistämiseen, sillä monet voivat huonosti, Hynynen totesi.

Erilaisuus tukee
asiantuntijuutta

Kestävän kehityksen sosiaaliset arvot liittyvät Johtamistaidon opiston Pauli Juutin mukaan työpaikoilla erilaisuuden johtamiseen ja monikulttuurisen työyhteisön luomiseen.

Ihanteiden tasolla kaikki suhtautuvat monikulttuurisuuteen myönteisesti. Käytännössä maahanmuuttajien kokemukset kertovat ennakkoluuloista, syrjinnästä, nimittelystä ja kiusaamisesta.

– Hyvässä organisaatiossa sekä johto että henkilöstö kehittävät aktiivisesti monikulttuurisuutta, Juuti kuvasi. Osaavassa johtamisessa etsitään yhteisiä merkityksiä ja peilataan jaettuja kokemuksia. Omien näkökulmien puolustamisen ja väittelyn sijasta suositaan dialogia.

Vaihtoehtoiset näkökulmat tukevat asiantuntijuutta ja luovuutta. Juuti suositteli työpaikoille "uteliaan tietämätöntä kuuntelua".

– Asiantuntijan haaste on ”luoda nahkansa” aina uudelleen. Omia kokemuksia on purettava ja työstettävä jatkuvasti eikä se voi tapahtua kuin toisten ihmisten kautta, Juuti totesi.

Monikulttuurisuuden
mallintaminen

Viittakiven opistossa on mallinnettu monikulttuurista osaamista. Mallin perustana on vuorovaikutuksen osaaminen. Siihen kuuluvat läsnäolotaito, tilan antaminen, keskusteluttaminen ja selkeä viestintä.
Vuorovaikutustaidot ovat tarpeen samanlaisuuden ja erilaisuuden tietoisessa hyödyntämisessä. Samanlaisuutta hyödynnetään etsimällä erilaisia kohtaavuuksia, samanlaisuus luo yhteyttä ja lisää mahdollisuutta pysyä yhdessä. Erilaisuutta voi hyödyntää tiedon keruussa, uusien ideoiden haussa, erilaisuus luo mahdollisuutta oppia ja kehittyä.

– Mallin levittäminen on sen hoksauttamista. Kun samanlaisuuden ja erilaisuuden hyödyntämisen on oivaltanut, se alkaa toteutua käytännössä, opettaja Leena Teinilä kuvasi.

Monikulttuurisen osaamisen mallintamista voidaan tehdä missä tahansa työpaikalla. Mallintamisen tavoitteena on nostaa esiin työyhteisön oma osaaminen ja toisaalta havaita sen aukkoja.

Teksti ja kuva Sirkku Määttä

Seminaari Kasvatus kestävään kehitykseen – viestintää ja vuorovaikutusta Hämeenlinnassa 8.12. Järjestäjinä Kansalais- ja työväenopistojen liitto ry, Suomen Kansanopistoyhdistys, Suomen Kesäyliopistot ja Opintokeskusseura/Vihreä Sivistysliitto.

Julkaistu: 8.12.2006 klo 23:56