Ilman kirjastoja ei ole tietoyhteiskuntaa

Miltä tietoyhteiskunnan haasteet näyttävät namibialaisen kirjaston näkökulmasta katsottuina? Entä mitä maailman kirjastoväki haluaa kertoa Tunisissa vuonna 2005 kokoontuvalle YK:n tietoyhteiskuntakokoukselle? Muun muassa näitä asioita pohditaan parhaillaan kansainvälisessä seminaarissa Helsingissä.

Osallistumisen laajuus yllätti Libraries for Active Citizenship -seminaarin suomalaiset järjestäjät. Kaukaisimmat vieraat tulevat nimittäin eteläisestä Afrikasta, Kaukasukselta, Intiasta ja Bangladeshistä.

Mutta olipa maanosa mikä tahansa, kirjastoväen kanta on yksimielinen: Kirjastot ja niiden palvelut ovat ensisijaisen tärkeitä todellisen tietoyhteiskunnan rakentamisessa.

--Pohjoismaissa, erityisesti Tanskassa ja Suomessa asia ymmärretään hyvin, muualla vaihtelevasti, sanoo kirjastoalan kansainvälinen asiantuntija Tuula Haavisto.

--Meillä on monipuolisia kirjastopalveluja näyttönä siitä, millä kaikilla tavoilla ihmisten elämää tietoyhteiskunnassa voidaan helpottaa. Laadukkaan ja uskottavan tiedon löytämisessä kirjastoilla on aina vain isompi rooli.

Internet kirjastoihin

Päättäjien on Haaviston mukaan vaikea mieltää kirjastoa tietoyhteiskunnan rakentajaksi siellä, missä kirjastot ovat pitäytyneet vain painettuun aineistoon.

- Onhan se rooli aina olemassa, sillä ei tietoyhteiskuntaa rakenneta ilman sivistystä, mutta pelkälle kirjakirjastolle kisassa jää kuitenkin vain marginaalinen sija, Haavisto huomauttaa.

Monissa maissa kirjastoja voisi hyödyntää paljon paremmin.

-- Jos olisin esim. siirtymätalouden kuten Kaukasian maiden kehittäjä, tilaisin ensimmäiseksi kirjastoihin ulkomaisia lehtiä. Sen tyyppisen tiedon kysyntä on pitkään suljettuna olleissa maissa valtava. Toiseksi varustaisin kirjastot tietokoneilla. Jos missä niin niissä maissa avoimia Internetin käyttöpisteitä tarvitaan.

Haavisto sanoo esimerkiksi Moldaviassa nähneensä, miten muutamat hyvillä Internet-yhteyksillä ja ajantasaisella aineistolla varustetut kirjastot ovat räjähtää käyttäjien paineessa, kun taas traditionaalisemmat kirjastot kumisevat tyhjyyttään.

--Tämäntapaiset ilmiöt pitäisi saada mietittäviksi tietoyhteiskunnan kehittäjille.

Namibia ponnistelee tietoyhteiskunnaksi

Vaikka tavoite on vielä kaukana, opetusministeriön kirjasto- ja arkistointitoimiston johtajan Ellen Ndeshi Namhilan mukaan Namibialla on poliittista tahtoa ja vakautta tietoyhteiskunnan rakentamiseen. Maalla on tarvittavaa infrastruktuuria ja e-sektori on selvässä kasvussa. Tieto- ja viestintäteknologiaa otetaan käyttöön niin hallinnossa kuin kouluissa. Huolena on kuitenkin eriarvoisuuden nopea kasvu ihmisten varalllisuuden mukaan sekä maaseudun ja kaupunkien välillä.

Parin viime vuoden aikana maaseudunkin kirjastot ovat saaneet tietokoneita ja Internet-yhteyksiä. Kirjastojen tietoyhteiskuntavalmiuksia on lisättävä, mutta Namhila korostaa:

--Tärkein tehtävä on luoda kulttuuria, joka arvostaa tietoa ja osaamista.

Haavisto kirjastoalan lobbaajaksi

YK:n tietoyhteiskuntakokous, World Summit on Information Society (WSIS) pidetään Tunisissa 2005. Kirjastoalan kansainvälinen järjestö International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA, www.ilfa.org) haluaa kokouksen ja kansallisten WSIS-delegaatioiden huomaavan kirjastojen mahdollisuudet. Tuula Haavistoa on pyydetty avainlobbaajan tehtävään eli koordinoimaan kirjastoalan WSIS-osallistumista. Alan kansainvälisissä tehtävissä useita vuosia toiminut ja mm.
Kirjastoseuraa aiemmin johtanut Haavisto pitää tehtävää kiinostavana.

--Olen viimeiset viisitoista vuotta pohtinut kirjastojen osuutta tietoyhteiskunnan rakentamisessa vaikka miltä kannalta, esimerkiksi tekijänoikeuksien, avoimen verkon, tiedon ja kulttuurin kumuloitumisprosessien, eri ikäluokkien lukutaidon laajentamisen, politiikan ja viestimien kannalta.Tässä näyttäisi tarjoutuvan mahdollisuus hyödyntää koettua ja opittua, ja oppia lisää!

Suomalaiselle tarjottu tehtävä on samalla tunnustus kirjastoalan osaamisellemme. Haavisto sanookin nojaavansa taustajoukkojensa tukeen:

--Minulla on useita aktiivisia keskustelukumppaneita ja -ryhmiä Suomessa. Täällä voi purskutella ja riemastella ideoilla, mutta myös hioa niitä hyvässä seurassa. Meillä ollaan ajattelussa pitkällä.

Libraries for Active Cittizenship – Global perspectives –seminaarin järjestävät Suomen Kirjastoseura, Eduskunnan kirjasto ja pääkaupunkiseudun kirjastot.

Teksti Sirkku Määttä, kuva Anne Nisula

Julkaistu: 14.9.2004 klo 9:28