Ilon ja yhteisvastuun pedagogiikka

Koulutuksen tehtävänä on vapauttaa, ei sopeuttaa yhteiskuntaan, sanoo feministiteoreetikko ja kulttuurintutkija bell hooks. Aikuisopettaja voi vaikuttaa siihen, miten ilo on mukana oppimisessa.

Amerikkalaisen bell hooksin ideaali on tasa-arvoinen oppimisympäristö, jossa opettaja ja oppijat ovat aktiivisia toimijoita ja kokonaisia ihmisiä. Heillä on tunteensa, heillä on kehonsa.

Tieto muodostuu vuorovaikutuksessa, ja sen merkitykset tuotetaan yhdessä. Oppiminen on elävää ja vastavuoroista.

Ensin on kuitenkin kaadettava kasvatuksen perinteiset raja-aidat: oppiminen ei ole vain teoriatiedon kaatamista oppijalle vaan aktiivista ja valtauttavaa toimintaa.

Vapauttavaa vai
sopeuttavaa opetusta

hooks on hakenut vaikutteita muun muassa feminismistä, buddhismista ja Paulo Freiren vapautuksen pedagogiikasta. Pohjalla ovat omat koulu- ja opiskelijakokemukset, jotka avasivat vapauttavan ja sopeuttavan opetuksen eron. hooks avaa kasvatusoppejaan kymmenisen vuotta sitten ilmestyneessä teoksessaan Teaching to Transgress.

Ensimmäiset luokkansa bell hooks, alkuaan Gloria Watkins (1952–), kävi mustien koulua. Sen opettajat halusivat saada lapset uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa: koulussa saattoi kasvaa omaksi itsekseen.

Nuoruudenkoulussa mustat ja valkoiset opiskelivat yhdessä. Päämääränä oli tottelevaisten kansalaisten kasvattaminen. Yliopiston lamaantunut opiskeluilmapiiri sai hänet kehittelemään omaa pedagogiikkaa.

Valtasuhteet
on purettava

bell hooks toteaa, että opetusryhmään sisältyy monenlaisia valtasuhteita. Tasa-arvoisessa oppimisyhteisössä opettaja ja opiskelijat jakavat vallan ja vastuu. Tämä edellyttää luopumista patriarkaalista valta-asetelmaa heijastavasta, opettajan ja opiskelijoiden välisestä jäykästä ja hierarkkisesta suhdemallista.

Tieto on aina arvonvaraista ja ideologisesti värittynyttä. Opettajan on tiedostettava omat arvonsa ja asenteensa, koulun valtakytkökset ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta tuottavat mekanismit.

Opettajan ja oppijoiden tulee sitoutua yhteisvastuullisuuteen ja hyväksyä, että jokaisen panos on tärkeä. Näin oppijaa rohkaistaan osallistumaan ja kantamaan vastuunsa kanssaoppijoistaan. Hyvässä, kunnioittavassa oppimisilmapiirissä kaikki rohkenevat ilmaista omia käsityksiään.

Tunteiden
voima

Opetustilanteissa olisi sallittava moninaiset tunneilmaisut. Opiskelijat olisi kohdattava persoonina. Opettaja on elävä ja tunteva ihminen, jolla voi olla tunnesuhde opettamiseen ja opiskelijoihinsa.

On purettava järjen ja tunteiden vastakkainasetteluja tunnustettava, että tunteet estävät tai edistävät oppimista. Kun ne yhdistetään järkeen, voi syntyä oppimisen iloa mutta myös intoa luovaan ja rohkeaan ajatteluun.

Miten sinä olet jakanut vastuuta opetustilanteessa? Keskustele!

Kirjoittaja Marjo Vuorikoski on kasvatustieteen tohtori ja aikuiskasvatuksen lehtori Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Hän tutkii kasvatusvaltaa ja opettajuutta sukupuolen näkökulmasta.

Lisätietoja: www.allaboutbell.com
bell hooks: Teaching to Transgress – Education as the Practice of Freedom. Roudledge 1994.

Teksti perustuu Marjo Vuorikosken artikkeliin Aimassa 1/2006. Tekstin lyhensi Terhi Kouvo. Kuva: South End Press.

Julkaistu: 17.2.2006 klo 10:57