Internaatti on kansanopiston valtti

Tuore puheenjohtaja Hannu Salvi, 51, sanoo, että internaatti tukee nuorten itsenäistymistä ja on oiva oppimisyhteisö ihmisammatteihin valmistavassa koulutuksessa.

Hannu Salvi aloitti vuoden vaihteessa Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtajana, mutta puhuu tehtävistään kuin vanha tekijä. Pitkäaikainen sivutoimi Kansanopisto-lehden päätoimittajana on ollut varsinainen näköalapaikka. Keski-Suomen Opiston rehtorina Suolahdessa puheenjohtajalla on menossa seitsemästoista vuosi.

Salvi lupaa, että yhdistys pitää jatkossakin huolta opistojen internaattiluonteesta. Sisäoppilaitos on yhdessä tekemisen, kokemisen ja kasvamisen paikka. Se koskee oppimisvalmiuksia, toimintaa yhteisössä ja maailmankuvan muodostamista.

– Kun opistojen rahoitus on tiukalla ja tehokkuutta pitää tavoitella, internaattityöstä leikataan, Salvi sanoo.

Erityistä huolta aiheuttaa investointiavustusten alhainen taso.

– Yhdistyksessä ollaan päätymässä siihen, että nykyisten avustusten sijaan tarvitaan investointilisä opiskelijaviikon yksikköhintaan kuten ammatillisessa koulutuksessa, Salvi sanoo.

Verkostoituminen lisääntyy

Väestön ikääntyminen ja sisäinen muuttoliike koettelevat julkisen sektorin oppilaitosverkkoa. Muutospaineita on korkea-asteelta peruskouluun, syrjäiseuduilta Helsinkiin. Yhä useammin kysytään, tarvitaanko meillä yli 90 kansanopistoa.

Salvin mukaan yksityiset ylläpitäjät tekevät itse oppilaitoksiaan koskevat ratkaisunsa. Muiden on siihen vaikea vaikuttaa.

– Aatteellisesti tai alueellisesti toisiaaan lähellä olevat opistot tekevät jo yhteistyötä. On mielenkiintoista seurata, johtaako se yhteiseen palvelutuotantoon, hän pohtii.

– Yksi mahdollisuus on talouden ja hallinnon yhdistäminen. Jotkut ovat viitanneet mahdollisuuteen usean opiston yhteisestä rehtorista.

Opistot hyviä ammattikoulutuksessa

Ammatillisessa koulutuksessa toiminnan vaatimukset kasvavat ja oppilaitoksia kootaan isommiksi kokonaisuuksiksi. Miten pienet kansanopistot selviävät kilpailuissa?

– Ammatillisen koulutuksen hoitaminen vaatii kovaa työtä sekä työelämä- ja oppilaitosverkostoja. Eristäytymällä ei selviä.Pienet järjestäjät eivät kuitenkaan ole menestyneet sen huonommin kuin suuret, Salvi väittää.

Väitteensä tueksi hän viittaa tuoreisiin arviointitietoihin. Pieni yksikkökoko voi parempi esimerkiksi siinä, miten opiskelijasta huolehditaan.

– Kansanopistojen ammatillisessa koulutuksessa on keskitytty niin sanottuihin ihmisammatteihin. Juuri sellaisessa koulutuksessa internaatista syntyy omaa vahvuutta, Salvi sanoo.

Opistot antavat kansalaistaitoja

Opetusministeriö patistelee kansanopistojakin muun muassa
erityisrahoituksella järjestämään aktiivisen kansalaisuuden opintoja.

Salvi uskoo ministeriön suuntaviivaohjauksen terästävän opistojen omaakin keskustelua ja tuovan uutta tarjontaa.

– Opistot ovat kuitenkin tuottaneet koko ajan hyvää kansalaiskasvatusta, hän huomauttaa.

– Kansalaisyhteiskunnan vaatimia taitoja on opittu ja opitaan useilla eri linjoilla, vaikkakaan ei ehkä aktiivisen kansalaisuuden nimellä. Tämä käy selville yhdistyksen Kansa-hankkeen tuoreesta selvityksestä.

Teksi Pekka Sallila
Kuva Anne Nisula

Julkaistu: 8.1.2007 klo 11:03