János Sz. Tóth: Sivistyksessä on pienen maan voima

Suomi voi Euroopan unionin puheenjohtajakaudellaan osoittaa muulle maailmalle ja EU:n pienille jäsenvaltioille, miten tärkeätä on investoida kulttuuriin ja oppimiseen. Tätä mieltä on Euroopan aikuiskasvatusliiton unkarilainen presidentti János Sz. Tóth. Hänen mielestään Suomen politiikka on kansallisen ohessa mitä kansainvälisintä.

– Voin luetella vain hyvin positiivisia asioita, János Tóth vastaa, kun häneltä kysytään odotuksia ja toiveita Suomen alkavalle puheenjohtajakaudelle. Kokoonsa nähden Suomen rooli Euroopassa on koulutus- ja kulttuuriasioissa vahva.

– Otan kaksi esimerkkiä. EAEA:n tiedotustoimisto on Helsingissä siksi, että Suomen valtio antaa sille merkittävää taloudellista tukea. Teemme yhteistyötä Lifelong Learning in Europe LLinE -lehden kanssa ja myös sen tekeminen on mahdollista Suomen opetusministeriön taloudellisen tuen avulla. Suomi panostaa siis – ei vain omaan aikuiskoulutukseensa – vaan kansainväliseen aikuiskasvatustyöhön, János Sz. Tóth listaa.

Työmarkkinoiden tarpeet
liian hallitsevia

Presidentti János Sz. Tóth edustaa kotimaassaan kansanopistoliikettä, meikäläisittäin vapaata sivistystyötä. Hänen johtamansa EAEA painottaa vuorostaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja ihmisten non-formaalia ja informaalia aikuisten oppimista. Siinä katsannossa niin EU:n komissio kuin jäsenvaltioiden hallituksetkin arvostavat liian yksipuolisesti työmarkkinoiden tarpeita palvelevaa koulutusta.

– Työmarkkinat ovat tärkeitä, mutta meidän tulee säilyttää tasapaino niitä palvelevan koulutuksen sekä kansalaisyhteiskuntaa ja yksilöä vahvistavan sivistymisen välillä. Uskon, että hyvä kansalainen on myös parempi työntekijä. Ja juuri näin päin: hyvä työntekijä ei ole automaattisesti hyvä kansalainen, mutta hyvä kansalainen on aina hyvä työntekijä.

– Meidän painotuksemme on kansalaisuudessa ja persoonallisuudessa, koska autonominen, aktiivinen kansalainen on työntekijänä muuntuva, joustava ja mieleltään avoin. Sellainen ihminen on myös valmiimpi ottamaan vastaan esimerkiksi teknisiä haasteita, János Tóth uskoo.

Unkarin ongelmat yhteisiä
uusien jäsenmaiden kanssa

János Tóthin mielestä monet ongelmat ovat yhteisiä kaikille EU:n uusille, kooltaan pienille jäsenmaille: liikaa painottumista hallinnon instituutioihin, liikaa painottumista työmarkkinoihin, ammatilliseen koulutukseen ja työmarkkinakvalifikaatioihin.

– Ammatillisen koulutuksen laatu ei ole Unkarissa kovinkaan korkea eikä koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Vuodesta 2000 alkaen jokainen poliitikko on korostanut puheissaan non-formaalin oppimisen tärkeyttä, mutta ammatillisen koulutuksen tilasta johtuen puheet eivät konkretisoidu taloudellisina panostuksina. Mitään ei tapahdu käytännössä, Tóth suree.

– EU-jäsenyyden seurauksena pienestä Unkarista tuli mantereenlaajuisten, valtavien työmarkkinoiden osa etuineen ja haittoineen. Sen tilanteen kanssa tulee nyt elää, hän toteaa.

Yrittäessään tukea non-formaalia koulutusta hallitus on löytänyt vain vanhoja ratkaisuja ja menettelytapoja. Se on yksi keskeisiä ongelmiamme, hän sanoo.

EAEA:sta vaikutusvaltainen
kattojärjestö

János Tóth haluaa luotsata valikoivampaan suuntaan niin, että voimia ei hajoteta samalla tapaa kuin ennen. Projektit priorisoidaan huolellisemmin ja toimintaan valitaan vain niitä, jotka tukevat järjestön strategisia tavoitteita. EAEA haluaa ottaa EU:hun etäisyyttä, mutta olla vaikutusvaltainen yhteistyökumppani EU:n komissiolle.

Projektien ongelmana on rahoitus ja työmäärä. EAEA haluaakin delegoida projekteja jäsenjärjestöille niiden asiantuntemuksen mukaan, mutta jakaa saadut kokemukset ja hyödyt kaikille jäsenjärjestöille. Kaikki toiminta tapahtuisi siten tavallaan EAEA:n suuren lipun alla.

Yhdestä hankkeesta János Sz. Tóth on erityisen ylpeä. EAEA tekee tutkimuksen taustapaperiksi Euroopan Unionin tiedonantoasiakirjaa varten. Komissio esittelee tämän aikuisten oppimista koskevan kommunikeansa Hanasaaressa lokakuun alussa järjestettävässä aikuiskoulutuskonferenssissa.

– Minulle se on hyvin poikkeuksellista. Tulin valituksi EAEA:n presidentiksi maasta, joka oli silloin vasta EU:n ehdokasjäsen. Tämä työ on tuonut minulle eurooppalaisen perspektiivin, minkä kautta voin helpommin nähdä myös oman maani ongelmat ja eri asioiden tuomat edut ja haitat.

Euroopan aikuiskasvatusliitto on kasvanut uudella vuosituhannella ripeään tahtiin. Sillä on nyt jäseniä 42 maasta, mikä on tuplasti enemmän kuin EU:ssa on jäsenvaltioita.

Lisää: www.eaea.org

Haastattelu ja kuva: Anneli Kajanto

Julkaistu: 18.5.2006 klo 19:26