Kansainvälistymiskeskustelu kaipaa syvyyttä

CIMOn johtaja Pasi Sahlberg toivoo Suomeen nykyistä kokonaisvaltaisempaa kansainvälisyysajattelua.

Nyt aikuiskoulutuksen kansainvälistymisessä keskitytään lähinnä liikkuvuusmääriin. Lähivuosina keskustelu siirtyy entistä enemmän kansainvälisen toiminnan todellisiin vaikutuksiin, uskoo Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn johtaja Pasi Sahlberg.

Kun oppilaitos innostuu mukaan maiden rajat ylittävään toimintaan, se rikastuttaa yksilöiden kasvua ja organisaation kehittymistä sekä luo uutta osaamista muun muassa näkökulmia avartamalla. Varmastiko?

— Sitähän ei tiedetä. Tämä on meillä vähän mantra, että hankkeissa on hyvä olla mukana, Pasi Sahlberg viittaa suomalaiseen kansainvälistymiskeskusteluun.

Määrien ynnäilystä vaikutusten selvittämiseen

Sahlberg itse on työskennellyt kymmenestä viime vuodestaan seitsemän ulkomailla, ensin Yhdysvalloissa ja sitten Italiassa. Henkilökohtaisesti hän on vakuuttunut kansainvälistymisen hyödyistä.

Johtaja arvelee, että liikkuvuuden vaikutuksien selvittäminen nousee seuraavan kymmenen vuoden yhdeksi suureksi kysymykseksi niin eurooppalaisella kuin kansallisella tasolla. Vaikka esimerkiksi opettajien liikkuvuutta pyrittäneen jatkossakin lisäämään, jonkinlainen tuumaustauko on Sahlbergistä tarpeen.

— Aikuiskoulutuksen puolella ei enää tulevaisuudessa riitä se, että liikkuvuutta lisätään ja kasvatetaan, vaan pitää myös miettiä, mihin se vaikuttaa ja mikä sen tarkoitus on.

Grundtvig ollut monella tasolla tärkeä

Viime syksynä kymmenvuotispäiviään viettänyt eurooppalainen aikuiskoulutuksen Grundtvig-liikkuvuusohjelma toimii CIMOn alaisuudessa. Pasi Sahlbergistä suomalaisen aikuiskoulutuksen kansainvälisyys on tällä hetkellä hyvissä kantimissa, kiitos eurooppalaisen yhteistyön, kuten juuri Grundtvigin.

— Grundtvig ei ole ainoastaan tuonut uusia mahdollisuuksia aikuiskoulutukseen vaan myös viestittänyt sitä, että aikuiskoulutus on tärkeä elementti suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä.

Sahlbergin mukaan täkäläinen kansainvälisen yhteistyön arvostus on huomattu myös Euroopan unionin hallinnossa. Suomen maine elinikäisen oppimisen toteuttajana ja siihen osallistujana on Brysselissä "hirveän hyvä".

— Suhteessa väkilukuun tai asiakaskuntaan Suomi saa enemmän resursseja kuin moni muu maa ihan siitä syystä, että meillä on kiinnostusta asiaan.

Projekteista arkiseksi toiminnaksi

Suomalainen aikuiskoulutusväki on omaksunut kansainvälisten ohjelmien toimintakulttuurin kymmenen viime vuoden aikana. Sahlbergin mielestä nyt onkin aika kääntää katseet siihen, miten kansainvälisyys sulautetaan osaksi normaalia toiminnan kehittämistä ja laadun parantamista.

— Meidän pitäisi päästä kansainvälisistä projekteista kokonaisvaltaisempaan toimintatapaan, jossa kansainvälisyys on yksi ulottuvuus muiden joukossa.

Nyt kunnilla saattaa olla erityinen kansainvälistymisstrategia sivistysstrategiansa sisällä. Kokonaisvaltaisempi tapa tarkoittaisi Sahlbergin mukaan sitä, että erillisen kansainvälistymisstrategian tekemisen sijaan kansainvälistyminen otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.

Muutoksesta näkyy jo merkkejä, mutta ei vielä riittävästi.

— Tämä on asia, jota meidän pitää edelleen viedä eteenpäin, Sahlberg painottaa.

Pasi Sahlbergin kolme syytä kansainvälistyä

• Kulttuurinen itseymmärrys: "Auttaa näkemään, kuka itse on. Mitä laajempi kokemuspohja, sitä selvemmin näkee oman olemisensa ja kulttuurinsa hyvät puolet ja haasteet."
• Ajattelutapojen kehittyminen: "Auttaa huomaamaan, että oma tapa ajatella asioista on yleensä vain yksi mahdollinen."
• Itsensä kasvattaminen verkostoilla ja verkostoissa: "Verkostoituminen ei ole itsetarkoitus, vaan olennaista on oppia toimimaan niiden kautta. Verkostojen avulla yksilöt ja organisaatiot voivat olla enemmän kuin mitä ne muuten voisivat olla."

Teksti ja kuva: Johanna Ruhanen

Aiemmin Sivistyksessä:

Tasa-arvo on kansainvälistymisen luja pohja

Oppimishankkeet on opittava tuotteistamaan

Grundtvig-hankkeet rankattiin

Julkaistu: 25.5.2011 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »