Kansanedustajuus vahvistaa asiantuntemusta kuntapolitiikassa

Moni kansanedustaja on myös kuntapäättäjä. Miten käy roolien yhdistäminen koulutusasioissa, joissa valtio ja kunnat ovat usein napit vastakkain? Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenet kertovat, millaisia ristiriitatilanteita he ovat kokeneet.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Kaarina Dromberg, 52, ei nykyisin ole mukana kunnallispolitiikassa, mutta kokemusta on 24 vuodelta kotikaupungin Vantaan asioiden hoitamisesta.

Kokoomuksen edustaja korostaa kunnallisten luottamustehtävien antavan pohjaa valtakunnallisiin päätöksiin: – Auttaa, kun tietää kunnan resurssit ja isommat raamit. Tosin etujen sovittaminen vaatii kompromisseja ja asioiden priorisointia.

Dromberg lataakin toiveensa tuoreisiin päättäjiin. – Heidät on pidettävä ajan tasalla koulutuksen merkityksestä.

Kansanedustajan status
antaa rohkeutta

Samoilla linjoilla on keskustan Tatja Karvonen, 30. Valtakunnan tason päätökset ovat antaneet hänelle asiantuntemusta toimia rohkeasti Rovaniemen kuntapoliitikkona. – Kansanedustaja saa hyvin ajankohtaista tietoa, jota olen pystynyt käyttämään kunnallisessa päätöksenteossa. Mutta tieto lisää tuskaa: on myös otettava huomioon realiteetit, hän sanoo. Kuntatalouden niukkuus on tullut monessa käänteessä vastaan.

Kunnallispolitiikassa asenteet koulutusta kohtaan ovat parantuneet: – Ennen ei saanut juurikaan puhua koulutuspolitiikasta, nyt saa puhua, koska se on kilpailukyvyn edellytys, ensimmäisen kauden edustaja sanoo.

Imatralainen Sinikka Hurskainen (sd) istuu kotikaupunkinsa kaupunginvaltuuston puheenjohtajan paikalla. Hurskainen, 54, torjuu kahden tuolin ristiriidan: valtakunnan ja kunnallispolitiikan päätöksiä ei voi verrata keskenään. – Kumpaakin tahoa on kuultava. Hallitus tekee esitykset, ja päätöksissä Kuntaliitto on yksi asiantuntija ja lausunnonantaja. Toki lausuntoja pyydetään muualtakin.

Tieto lisää
pontta puuttumiseen

Vihreiden Kirsi Ojansuu, 41, on siviiliammatiltaan luokanopettaja. Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettuna hän näkee, miten eduskunnan säädetyt lait vaikuttavat arkeen. – Näin säilyy elävä kosketus ruohonjuuritasoon, toisen kauden kansanedustaja sanoo.

– Kun valtakunnan politiikassa rahat menevät isoon pottiin, kunnallispoliitikkona pyrin tiukkaan valvontaan niiden kohdentumisesta oikeaan kohteeseen. Esimerkiksi kouluverkoston karsimisella haetaan isoa säästöä, mutta käytännössä se ei välttämättä ole suuri säästökohde.

– Valtuustossa vaikutetaan monella tavalla ja aloitteet ovat on vain yksi käytettävissä oleva keino. Uskon, että tekemäni aloitteet antavat kuitenkin jonkinlaisen kuvan niistä asioista, jotka olen kokenut läheiseksi.

Opettajia
saatava päättäjäksi

Kokoomuslainen Raija Vahasalo, 44, korostaa Ojansuun tavoin, että valtakunnan politiikan tuoma asiantuntemus auttaa valvomaan kuntatason päätöksiä.
Vahasalo ottaa esimerkin koululaisten aamu- ja iltapäivähoidosta. – Yksi näkökulma laissa oli se, että jos kunta järjestää hoitoa, maksukatto on tietyn suuruinen tietystä tuntimäärästä. Kunta olisi soveltanut lakia maksujen osalta omien mielihalujensa mukaan vastoin lain henkeä. Tämän sain oikaistua, kun tiesin, mistä laissa on kysymys.

Toisen kauden kansanedustaja, siviiliammatiltaan peruskoulun rehtori, painottaa että koulutuspäätöksissä painaa sekä kansanedustajan että kunnallispoliitikon rooli, mutta ennen kaikkea vaaditaan asiantuntemusta: –Opetusalan ihmisiä tarvitaan päättäjiksi kummallakin puolella, hän sanoo. – Koulutusta ei voi asettaa vastakkain esimerkiksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa, kaikkia tarvitaan.

Vastuu
koko maasta

Kokkolalainen Jutta Urpilainen, 29, istuu eduskunnassa ensimmäistä kautta. Sosiaalidemokraatti ehti toimia parisen vuotta luokanopettajana ennen ryhtymistään valtakunnan poliitikoksi. Hän on mukana niin Kokkolan kaupunginvaltuustossa kuin kaupunginhallituksessakin sekä kulttuuri- ja nuorisolautakunnassa.

Kaksoisrooli tuo paineita ja hämmentää: – Roolien ristiriita on jatkuvasti läsnä, tuore kansanedustaja sanoo. – Olen tavallaan maakuntakansanedustaja, ja äänet tulevat maakunnista. Samalla on tehtävä päätöksiä, joissa on katsottava ensisijaisesti valtakunnan eikä maakunnan etua, hän pohtii.

Teksti: Terhi Kouvo ja Sirkku Määttä
Kuva: Raija Vahasalon arkisto

Sivistysvaliokunnan jäsenten kunnalliset luottamustoimet

Sivistys.net tapasi sivistysvaliokunnan jäseniä keskiviikkona 20.4.2005.

Julkaistu: 29.4.2005 klo 9:49