Kansanopisto täydentää koulutusjärjestelmää

Suomen Kansanopistoyhdistys on tehnyt työtä sata vuotta kansanopistojen hyväksi. Liikkeen vaikuttajat pitävät opiston keskeisenä tehtävänä nuorten tukemista koulutuksen nivelvaiheessa.

Kansanopistoliike sai alkunsa tanskalaisesta Askovin opistosta 1800-luvun puolivälissä. Kansanopisto isälle Nikolai Frederik Severin Grundtvigille opisto oli elävän sanan koulu, jonka perimmäisenä tavoitteena oli sivistys. Kansanopisto kasvatti elämänsä hallitsevia ja kansalaisuuden velvoitteet ymmärtäviä, kulttuuriinsa juurtuneita kansalaisia.

Opistoliike on elänyt Venäjän vallan ajan, itsenäistymisen, sodat, rakennemuutoksen, laman ja globaalistumisen haasteet.
Yhdistyksen jäseninä ovat kaikki 91 maamme kansanopistoa, niin suomen- kuin ruotsinkieliset.

Miten kansanopistokenttä näkee kansanopiston tehtävän koulutusyhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa?

Huomio koulutuksesta
syrjäytyneisiin

Ville Marjomäki on Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja ja Lahden kansanopiston rehtori. Hän on seurannut opistoliikettä lukuisissa luottamustehtävissään, muun muassa Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) puheenjohtajana.

Kansanopiston haasteena on tarjota mahdollisuuksia monipuolisen omaehtoisen sivistysharrastuksen harjoittamiseen ja kansalaisena toimimiseen. – Opistojen tehtävänä on auttaa ihmisiä elämänsä eri vaiheissa saavuttamaan opinnollisia ja sivistyksellisiä päämääriään, hän tähdentää.

Puheenjohtajan mukaan kansanopistojen on rakennettava siltoja ja ylitettävä rajoja vapaan sivistystyön ja koulutusjärjestelmän tehtävien välillä, opistojen koulutustarjonta kun kattaa niin harrasteaineet kuin perusopetuksen ja lukio- ja ammatillisen koulutuksen.

Vapaan sivistystyön koulutuksen haasteena Marjomäki pitää vähän koulutusta saaneita aikuisia ja vahvistusta tavoitteenasettelussaan tarvitsevat nuoret.

– Lisäksi on panostettava kansalaistoimintoja aktivoivaan työhön, hän sanoo. – Tarvitaan uudella tavalla kohdennettua yhteiskunnan tukea. Nykyresurssit on suunnattu lähinnä itseohjautuvien osallistumisen tukemiseen.

Vapaan sivistystyön Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja näkee kansanopistojen perustehtäväksi, jota muut toiminnot täydentävät. – Sen kautta kansanopistot lunastavat olemassaolonsa.

Rajattomat pedagogiset
mahdollisuudet

Eurajoen kristillisen opiston rehtoria Paula Iléniä innostavat kansanopiston pedagogiset mahdollisuudet.

– Olen nähnyt ja kokenut, että kansanopiston kokonaisvaltainen, yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen pedagogiikka tukee nuoren ja aikuisen persoonallista kasvua ja itsetunnon kehitystä. Tätä työtä kannattaa tehdä, hän sanoo.

Paula Ilén korostaa kansanopiston tehtävää virallisen koulutusjärjestelmän täydentäjänä: – Opisto toimii etenkin niin sanotun nivelvaiheen kouluttajana, se antaa valmiuksia siirtyä toisen tai korkea-asteen koulutukseen.

Lisäksi kansanopisto tarjoaa vaihtoehtoista koulutusta. – Se on sillä tavoin yleissivistävää, että ihmiset voivat sivistää itseään, hakea paikkaansa yhteiskunnassa tai opiskella muuten vain oppimisen halusta, Paula Ilén määrittelee.

Vapaan sivistystyön Ilén näkisi mielellään kansanopistotoiminnan kivijalkana: – Vaikka se ei sitä enää olekaan, hän kommentoi. Vapaan sivistystyön laki antaa kuitenkin opistoille mahdollisuuden oman arvopohjan mukaiseen koulutukseen.

Valmiuksia selvitä
yhteiskunnassa

Hannu Salvi toimii Keski-Suomen Opiston rehtorina ja katselee opistoliikettä Kansanopisto-lehden päätoimittajan paikalta. Hänen ideaalinsa on kansanopisto, joka antaa nuorelle ja aikuiselle valmiuksia selvitä arjessa, omassa elämässä ja lähiyhteisössä.

– Kansanopisto tarjoaa tietoja, valmiuksia ja positiivisia asenteita kohdata uutta, Salvi määrittelee.

Hannu Salvi kohdentaisi koulutustarjonnan etenkin nuorille, jotka kaipaavat tukea tulevaisuuden suunnan valintaan. – Samoin koulutuksen suunnittelussa olisi otettava huomioon aikuiset, jotka haluavat jotain muuta kuin työelämän tarpeista lähtevää opiskelua.

Vapaa sivistystyö on kansanopiston toiminnan keskiössä: – Se on perinteestä nousevan voiman ja
osaamisen antaja, rehtori määrittelee.

Opistoliike sai
juhlakirjan

Sari Virtasen ja Ville Marjomäen toimittama Kansanopistokirja julkaistaan Kansanvalistusseuran kustantamana tänään torstaina Helsingissä. Teos juhlistaa Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n satavuotisjuhlavuotta.

Teksti / Terhi Kouvo, kuva / Anne Nisula

Julkaistu: 15.12.2005 klo 10:27