Kansanopistoja tukee omien kiinteä verkosto

Kansanopistot juhlivat yhteistyönsä sataa vuotta. Onnitteluihin on syytä, sillä harva yhdistys voi ylpeillä kohderyhmänsä täysjäsenyydellä. Kiinteän verkoston iskuvoimaan uskoo myös yhdistyksen pääsihteeri Jyrki Ijäs.

Kansanopistojen Suomen kartta tuo mieleen neulatyynyn, jossa hujan hajan koreilevat eriväriset nupit. On sähkönsinistä, körttipuvun mustaa, työväenliikkeen punaista, kirkollista kultaa ja apilan vihreää. Kansanopistot ovat syntyneet erilaisista aatteista ja kansanliikkeistä ja ovat edelleen valtaosin yksityisten yhdistysten, säätiöiden tai puolueiden ylläpitämiä.

Opistot heiluttavat vapaan sivistystyön lippua korkealla, mutta käytännössä perinteistä vapaata sivistystyötä on niiden tarjonnasta vain noin puolet. Toinen puoli on ammatillista koulutusta, peruskoulun opintoja ja lyhytkursseja. Ammatillinen koulutus on lisäksi reilusti kasvamassa.

Yhtenäisyys numero yksi

Kirjavan liikkeen yhtenäisyyden ylläpitäminen on Jyrki Ijäksen mukaan kansanopistojen yhdistyksen tärkein tehtävä.

– Sitä kautta tuemme yksittäisen opiston etuja, hän tähdentää. Vapaa sivistystyö on opistoja yhteen sitova aatteellinen kontaktiliima ja sen lain ja rahoituksen piiriin opistot haluavat kuulua.

Määrätietoisen työn tulokseksi Ijäs laskee sen, että maassa on 91 itsenäistä kansanopistoa sen sijaan, että kymmenien opistojen toiminnot olisi sulautettu kuntayhtymiin ja seudullisiin koulutuskonserneihin.

– Verkostona olemme Suomen suurin yksityinen perusopetuksen, toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjä, pääsihteeri summaa.

Vapaan sivistystyön toimijoina kansanopistot tulevat kakkosina, kansalaisopistojen jälkeen. Kansanopistojen pitkillä linjoilla on vuosittain noin 10 500 opiskelijaa ja lyhytkursseja järjestetään noin 2 000.

Vanhat ja uudet
verkot ovat työkaluja

Jyrki Ijäs myöntää, että kirjavassa joukossa on ristiriitoja, etenkin resursseja jaettaessa. Yhdistyksen strategiana on välttelyn sijasta saattaa eri intressejä omaavia toistensa yhteyteen. Tuloksia on saatu niin, että jopa kaksi kolmesta opistosta osallistuu tavalla tai toisella yhdistyksen organisoimiin työryhmiin.

– Vahvistamme vanhoja verkostoja, olivatpa kyseessä ay-opistot, erityisryhmien opetukseen erikoistuneet tai ammattikoulutuksen tarjoajat. Samalla yritämme tunnistaa uusia verkkoja ja tutkailla niiden tarpeita.

Uusinta on maakuntapohjaisuus, jonka avulla opistot vastaavat seutuistamisen haasteeseen. Ijäksen ideana olisi luoda vielä innovaatioverkostoja. Niihin kuuluville opistoille annettaisiin jonkin erityisalueen kehittämistehtävä, jota koko verkosto voisi myöhemmin hyödyntää. Petraamiseen ja profiloitumiseen kun pakottavat niin tehokkuusvaatimukset kuin valtion ohjauksen tiukentuminen.

Siivoustalkoot käyntiin

Jokainen yhdistys toivoo myönteistä julkisuutta. Kansanopistoyhdistystä ei mairitellut juuri juhlien alla mediaan noussut yhden kansanopiston ja yliopiston oravannahkakauppa.(Lue Sivistys.netin uutinen A-piste vauhditti kansanopistojen pelisääntökeskustelua .)Yhdistys aikoo nyt tarttua tiukalla kädellä yhteisten pelisääntöjen luomiseen. Laaja neuvonpito asiasta on sovittu lokakuun lopulle.

Tilanne harmittaa, mutta myötätuntoakin tulee koulutuksen kovassa kilpailussa sinnitteleville opistoille. Tulospaine heijastuu rehtoreiden jaksamiseen. Viimeaikaisen selvityksen mukaan vain puolet kansanopistojen rehtoreista jaksaa tehtävässään yli viisi vuotta. Suurin osa joutuu lähtemään epäonnistuttuaan oppilaitoksen nousutoiveissa.

– Ei tässä rippikoululeirillä olla, pääsihteeri tokaisee.

Ruohonjuuritason näköalapaikka

Vuolaasti puhuva Ijäs on alkujaan historian opettaja, joka nyt viisikymppisenä voi todeta tehneensä uransa koulutuksen ja kulttuurin järjestöissä. Pohjoismainen yhteistyö on työkokemuksen ja nykyisten tehtävien vuoksi lähellä sydäntä.

Mutta miten pääsihteeri mainostaisi vapaan sivistystyö etujärjestöä työpaikkana nuorille ammattilaisille?

– Meillä on kenttä, jossa voit harjoittaa yhteiskunnallista oppimista ja kehittää sietokykyäsi. Kansanopistoyhdistyksessä sinulla on ruohonjuuritason näköalapaikka kansalaisyhteiskuntaan.


Teksti ja kuva Sirkku Määttä

www.kansanopistot.fi

Suomen Kansanopistoyhdistyksen 100-vuotisjuhlaseminaari 19.9. eduskunnassa.Valtiovallan tervehdyksen esittää puhemies Paavo Lipponen, juhlaluennon pitää pääjohtaja Sakari Kiuru.

Julkaistu: 18.9.2005 klo 16:28