Kasvatustieteilijät koulutustaan vastaavissa töissä
Tutkijat Päivi Korhonen ja Juha Sainio
Korkeakouluista ja yliopistoista valmistuneiden työllistymistä, työn vastaavuutta saadun koulutuksen kanssa sekä työtyytyväisyyttä on selvitetty laajassa Akavan teettämässä tutkimuksessa. Opettajista ja muista kasvatuksen ammattilaisista koostuvat kasvatustieteilijät sijoittuvat koulutusta vastaaviin tehtäviin hyvin, mutta jäävät palkassa pohjimmaisten joukkoon.
Tutkimuksen
Viisi vuotta työelämässä tekijät ovat tutkimuskoordinaattori
Päivi Korhonen Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelusta sekä tutkija
Juha Sainio Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalvelusta. Tutkimus julkistettiin 16. marraskuuta
Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2000 valmistuneiden akateemisen loppututkinnon suorittaneiden työllistymistä viiden ensimmäisen vuoden aikana.
Työn ja koulutuksen vastaavuus – keskiarvo 70 prosenttia
Hieman alle 70 prosenttia katsoo työnsä vastaavan vaatimustasoltaan koulutusta. Korkeimmillaan luku on tutkimustehtävissä ja yli keskiarvon ovat myös opetus- ja koulutusammateissa toimivat, konsultit ja asiakastyötä tekevät. Rajuinta vastaamattomuus on markkinointi-, myyntityötä ja toimistotyötä tekevillä akateemisilla.
Työn ja yliopistollisen koulutuksen vaatimustasot vastaavat parhaiten niissä ammateissa, missä yliopistollinen koulutus on tähdännyt suoraan selviin ammattitehtäviin. Niitä ovat lääketieteelliset, hammaslääketieteelliset, psykologian, oikeustieteen ja eläinlääketieteen opinnot. Kasvatustieteilijöillä, johon kuuluvat opettajat ja muut kasvatusalan ammattilaiset, vastaavuus on lähes keskitasoa – hieman yli 70 prosenttia.
Heikoimmillaan vaatimustasojen vastaavuus on maa- ja metsätaloustieteellisen, teknisen ja humanistisen koulutuksen saaneilla. Varsin ongelmallisia ovat myös terveystieteet, yhteiskuntatieteet, liikuntatiede ja teologia.
Luvut muuttuvat kauniimmiksi, kun mukaan otetaan työn ja koulutuksen osittainen vastaavuus. Kasvatustieteilijät yltävät tuolloin lähelle sataa prosenttia, toisin kuin esimerkiksi maa- ja metsätaloustiedettä, teologiaa ja humanistisia aineita opiskelleet.
Kasvatustieteilijöistä enin osa opetustyössä
Useimmilla koulutusaloilla työllistyminen merkitsee ainakin alkuvuosina määräaikaisuutta, näin myös kasvatustieteellisen koulutuksen saaneilla, joiden työllistymistilanne on kaiken kaikkiaan hyvä.
Työn luonnetta selvitettäessä kävi ilmi, että peräti kolmannes (33 prosenttia) kaikista eri alojen akateemisista valmistuneista sijoittuu opetus- ja koulutustöihin. Korkein luku on luonnollisesti kasvatustieteilijöillä, 77 prosenttia, mutta se on suuri myös taideteollisen koulutuksen (62 prosenttia), liikuntatieteellisen (58 prosenttia) ja humanistisen koulutuksen saaneilla (41 prosenttia).
Kasvatustieteellisen koulutuksen saaneista sijoittui lisäksi 7 prosenttia johtotehtäviin ja 6 prosenttia hallinnollisiin tehtäviin ja suunnittelutöihin. Kasvatustieteilijän työnantaja on 80-prosenttisesti kunta tai kuntayhtymä.
Työpaikkoja neljää laatua
Tutkijat ryhmittelivät työpaikat neljään laaturyhmään, joista A on oman alan akateemiset ammatit. Niihin oli sijoittunut 75 prosenttia valmistuneista. Ryhmässä C, oman alan uudet työmarkkinat, työskentelee liki 20 prosenttia. Kyse on uusista aloista, joissa professionaalistuminen on vielä kesken.
Viisi prosenttia työskentelee koulutusta vastaamattomissa tehtävissä ryhmässä D ja kaksi prosenttia ryhmässä B, missä työssä vaaditaan korkeakoulututkintoa, mutta työ ei vastaa koulutusta.
Opettajat tyytyväisimpiä työn sisältöön
Akateemisesti koulutetut kokevat pääsääntöisesti työnsä itsenäiseksi, vastuulliseksi ja mielenkiintoiseksi sekä työtehtävät monipuolisiksi. Kielteiset väittämät, kuten ”Työtä on liikaa”, ”Työ on henkisesti kuormittavaa” ja ”Työsuhteen jatkuvuus on epävarmaa”, eivät saaneet voimakasta tukea.
Tyytymättömimpiä työhönsä on teknistieteellisen sekä maa- ja metsätaloustieteellisen koulutuksen saaneiden joukossa. Tyytyväisimpiä ovat vuorostaan ne, joiden koulutus ja työ vastaavat hyvin toisiaan: lääketieteellisen, psykologian ja opettajan koulutuksen saaneet. Eläinlääkärit ja teologit kokevat usein työnsä henkisesti kuormittavaksi.
Mitä taitoja yliopisto kehittää?
Sellaisia taitoja ja osaamista, joita työ vaatii ja joita tutkimus osoittaa yliopistollisen koulutuksen myös kehittävän, ovat kyky itsenäiseen työskentelyyn, oppimiskyky, ongelmanratkaisutaito, ryhmätyöskentelytaidot, tiedonhankintataidot sekä viestintätaidot omalla äidinkielellä.
Sen sijaan työelämä vaatii esiintymiskykyä ja käytännön taitoja enemmän kuin mitä yliopistollinen koulutus antaa.
Kasvatustieteilijöillä on alkuaikoina työttömyyttä ja töiden määräaikaisuutta, mutta yleiskuvaltaan työllisyystilanne on hyvä ja työtyytyväisyys varsin korkea.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan moni tieteenala on niin heterogeeninen, että niiden sisäinen jakauma pitäisi tutkia erikseen. Tällainen on muiden muassa varsin kirjava humanistinen koulutus, jonka saaneista monet kokivat työttömyyttä, määräaikaisuutta ja ongelmia löytää koulutusta vastaavaa työtä. Ongelmallisin on maa- ja metsätaloustieteellisesti koulutetut: koulutusta vastaavaa työtä on vaikeaa saada ja työtyytyväisyys on alhainen.
Palkkatasossa isoja eroja
Akateemisten palkkahaitari on varsin suuri. Matalan palkkatason koulutusaloja ovat humanistiset ja kasvatustieteelliset alat. Keskiarvo heillä on noin 2 500 euroa ja lastentarhanopettajilla ainoastaan 1 900 euroa.
Koonnut:
Anneli Kajanto
Kuva:
Marketta Harinen
Lisää aiheesta sekä koko tutkimus pdf:nä:
www.akava.fi
Lue myös:
Maistereiden työllisyys liki yhtä heikkoa kuin lamavuosina
Päivi Korhonen ja Juha Sainio (2006). Viisi vuotta työelämässä. Monialayliopistoista vuonna 2000 valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille. Aarresaari.
Julkaistu: 17.11.2006 klo 11:14