Kehittämisen avoimuus yllätti kentän

Opetusministeriö avasi kabinettinsa vapaan sivistystyön kehittäjille.

Oppilaitosten edunvalvojat kiittävät opetusministeriötä (OPM) siitä, että se on pitänyt toimialan kehittämisen (KEHO) avoimena prosessina. Arvuuttelun paikka on yhä laatu- ja kehittämisavustus (LAKE).

Ministeriön saama tunnustus on yllättävää, sillä KEHO valmisteltiin virkamiestyöryhmässä, johon oppilaitosten järjestöt saivat muutaman asiantuntijan. Laajapohjaisiin toimikuntiin tottuneet järjestöt arvostelivat virkamiesvetoisuutta.

OPM vastasi kritiikkiin lupaamalla vuorovaikutusta ja avoimuutta. Näyttää, että lupaus myös pidettiin.

Vuorovaikutteisuus kertautui

Kesäyliopistojen etua valvova pääsihteeri Mika Nirvi sanoo, että prosessin läpinäkyvyys on lisännyt kentän vaikutusmahdollisuuksia.

- Dialogiseen kommunikaatiomalliin perustuva työtapa on jatkunut hyvässä hengessä, hän kommentoi.

Samaa mieltä on Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) puheenjohtaja Aaro Harju. Vuorovaikutteisuus on kertautunut, kun VSY on palauttanut asiat hallituksensa kautta kentälle.

- Koen, että VSY on voinut vaikuttaa merkittävästi KEHO-prosessiin koko sen valmistelun ajan, sanoo alusta pitäen mukana ollut Harju.

Rahoitus kirvoitti kannanottoihin

Aaro Harju jatkaa KEHO-työtä rahoituskysymysten parissa ministeriön työryhmässä. Hän myöntää, että tiivis mukanaolo on näkynyt varovaisina kannanottoina. LAKE-rahoitus kuitenkin kirvoitti kannanoton:

- Lakiesityksessä se kirjattiin erityisavustukseksi. Toivoimme, että se olisi KEHO-työryhmän esityksen mukaisesti osa valtionosuusrahoitusta, Harju sanoo.

Sivistysvaliokunta pyysikin ministeriötä selvittämään asian. Aikuiskoulutusyksikön johtaja Marita Savola arvioi, että muutos on mahdollinen aikaisintaan vuonna 2013. Silloin oppilaitosten tilasto- ja tietopohjan on määrä olla ajan tasalla.

VSY esitti lisäksi, että LAKE-rahoituksessa olisi vähäinen omarahoitusosuus, minkä OPM otti huomioon.

Kansalaisopistolle lähipalvelun status

Kansalaisopistojen liiton (KoL) toiminnanjohtajuus piti opetusneuvos Martti Markkasen syksyllä 2009 tiiviisti KEHO-työssä.

- Kansalaisopistot ovat lujittuneet nimenomaan omassa profiilissaan, lähipalveluna. Samoin elinikäinen oppiminen on vahvistunut kansalaisopistokäsitteenä, hän sanoo.

Vuoden alussa voimaan astunut uudistettu laki korostaa oikeita asioita:

- Kansalaisopisto on paikalliseen tai alueelliseen sivistystarpeeseen pohjautuva oppilaitos, myös hyvinvointi ja monikulttuurisuus arvoina ovat toteutuneet uudessa laissa, toteaa toimialan tietopohjaa kehittävässä työryhmässä jatkava Markkanen.

Muuten hyvässä prosessissa on hieman jäänyt kaivelemaan yhteisen näkemyksen puute laadun ja kehittämisen määrittelyssä.

LAKE tarvitsee kriteerinsä

Opintokeskusten kenttä jakautui LAKE-rahoituksessa kahtia. Jotkin opintokeskukset haluavat painottaa toiminnan kehittämistä, sillä niillä ei ole määrällisen kasvun paineita. LAKE antaisi kehittämiseen nykyistä paremmat mahdollisuudet.

Sitten on opintokeskuksia, joiden jäsenjärjestöjen koulutustoimintaan tarvittaisiin nykyistä enemmän valtionosuustunteja. Tähän joukkoon kuuluu OK-opintokeskus, jonka Anitta Pehkonen on tyytyväinen lain määritelmään LAKE-rahoituksesta.

- Perusteluihin kirjattiin, että se ei vaaranna perus- eli valtionosuusrahoitusta.

Pehkonen on valvonut KEHO-prosessissa myös naapurinsa, TJS Opintokeskuksen tonttia. Kun opintokeskuskenttä kesällä hajosi riitoihin, OK ja TJS jäivät Opintokeskukset ry:n ulkopuolelle ja yhdistivät edunvalvontansa.

Pettymyksiin Pehkonen lukee sen, että LAKE-rahoitusta ei saatu rajattua enintään 10 prosentin tasolle. Hän toivoo rahoitusryhmältä päteviä kriteerejä ja indikaattoreita avustusten jakoon.

- Jos LAKE-rahoitusta ei sidota yksikköhintoihin, sitä ei välttämättä tarkisteta, etenkään kun valtion menot ovat lähivuosina suurennuslasin alla.

Opintokerho sivuutettiin

Opintokeskukset ry:n puheenjohtaja Jorma Turunen nostaa esiin LAKE-rahoituksen, mutta toisin kuin Pehkonen, merkittävänä osana kokonaisrahoitusta.

- Suuria lisäyksiä ei tullut, mutta pystyimme säilyttämään niiden merkittävän osuuden opintokeskusten rahoituksesta. On hyvä, että avustukset jakaa toistaiseksi OPM.

Työväen Sivistysliiton (TSL) pääsihteeri harmittaa, että opintokeskuksille tärkeä opintokerho sai niukasti huomiota verrattuna taiteen perusteopetukseen. KEHO-prosessi on havahduttanut Jorma Turusen siihen, miten tiukassa rakenteet ja instituutiot yhä ovat.

- Miellyttävin yllätys on, että lakiin kirjattiin ajatus oppilaitoksen aate- ja arvotaustan merkityksestä. Se on opintokeskuksille tärkeää, hän sanoo.

KEHO etenee 2010

Oppilaitosrakenne (RAKE): Hanke etenee kansanopistokärjellä.
Järjestörakenne: Kehittäminen jatkuu kentän kannanottojen pohjalta.
Rahoitus: Työryhmän tulokset näkyvät vuoden 2011 talousarvioesityksessä.
Tilastointi: Hankeryhmä päättää työnsä elokuussa 2011.
Täydennyskoulutus: Osaava-hanke tuo kahden miljoonan euron edestä mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen.

Teksti: Terhi Kouvo
Kuva: Jenny Solomon / Scandinavian StockPhoto