Kertaa niin opit

Toista niin muistat. Kertaa niin opit. Kun opiskelijan oivalluksille ja kertaamiselle jättää tilaa, nopeasti etenevä unohtaminen ei pääse tekemään tuhojaan.

Muistissa on kaksi osaa: työmuisti ja säiliömuisti. Oppimisessa tarvitaan kumpaakin. Pullonkaulana on työmuisti, se kun pystyy käsittelemään kerrallaan vain rajallisen määrän tietoa.

– Kykenemme oppimaan vain sen, mihin huomiomme kiinnittyy oppimishetkellä. Vaikkapa luennoilla keskittyminen muistiinpanojen tekoon ei yksin riitä. Jos asiassa edetään koko ajan kovaa vauhtia, oppimiselle ei jää aikaa, kuvailee muistitutkija Virpi Kalakoski.

Hyvä opettaja osaakin karsia aineistoa ja rytmittää opetuksensa niin, että opiskelijalle jää aikaa oivaltaa ja tehdä kysymyksiä.

Jaksota ja
palastele

Psykologian tohtori Kalakoski sanoo oppimisen vaativan valtavasti toistoa ja sopivasti jaksotettua kertausta. Parasta on kertailla asioita silloin tällöin, pieninä annoksina.

– Useat lyhyet toistot vähentävät unohtamista. Ilman niitä unohtaminen noudattaa kaavaa, jossa se on alussa tosi nopeaa.

Tutkimusten mukaan oppimistulokset paranevat, jos pitkähkön opiskelurupeaman jakaa useaan lyhyeen jaksoon. Kahden tunnin mittaisen rupeaman voi osittaa eri päiville neljäksi puolen tunnin mittaiseksi jaksoksi.

Opiskelijan ja opettajan kannattaisi miettiä tarkasti, miten järjestää opiskelu niin, että se sisältää mahdollisimman paljon eri tavoin toteutettuja toistoja.

– Jos oppitunti on kerran viikossa, asiat on hyvä kerrata aika pian sen jälkeen. Tehtävät voi tehdä sitten muutaman päivän päästä, ja kerrata vielä ennen seuraavaa oppituntia. Näin muistettavia asioita aktivoidaan jatkuvasti.

Sanoja
taskusta

Kertaamista voi avittaa pienin konstein:

– Vieraan kielen vaikeista sanoista voi tehdä muistilappuja, joita sujauttaa takin taskuun. Sieltä niitä on helppo nostella esiin vaikka junamatkalla, tutkija vinkkaa.

Muistin pettäminen, virheiden väliintulo ja asioiden sekoittuminen kuuluvat jokaisen arkeen.

Vaikka asia olisi elävästi mielessä, se tuskin säilyy aktivoimatta muistissa pitkään.

– Roskapussikin on parasta pistää oven suuhun illalla, jos sen aikoo viedä aamulla ulos, hän havainnollistaa.

Alku aina
hankalaa

Opettaja tarvitsee työssään hyvää nimimuistia. Hän harjaantuu muistamaan nimiä, kun oppii liittämään nimiin erilaisia mielikuvia.

Opiskelussa vaikeinta on yleensä alkukynnyksen ylittäminen. Jos on omaksunut uudesta vieraasta kielestä vasta pienen sanavaraston, edistyminen helpottuu vasta, kun oppii havaitsemaan, millaisia sanoja kielessä voi ylipäänsä esiintyä.

– Tiivis viikonloppukurssi toimii mainiosti kertauksena mutta myös tehokkaana alkuun potkaisijana. Harjoittelu on hauskempaa, kun tuntee, että osaa jo jotain, tutkija kuvailee.

Kokemus
paikkaa

Ikääntyminen ei tutkijan mukaan automaattisesti heikennä muistia. Joillakin muisti jopa paranee, toisilla taas heikkenee. Monilla se pysyy ennallaan.

– Jotkin toiminnot kyllä hidastuvat, ja keskittyminen häiriintyy, jos samanaikaisesti tapahtuu useita asioita, Kalakoski sanoo

Nuoreen verrattuna aikuisella on kuitenkin puolellaan monia etuja, etenkin kyky jäsennellä ja liittää uusia asioita aiemmin omaksumiinsa tietoihin ja taitoihin.

– Aikuinen osaa arvioida tietoa. Elämänkokemuksen turvin uskaltaa jättää rohkeasti pois asioita, joita mielestämme on turha opiskella.

Ihminen oppii, vaikka ei tietäisi opiskelevansa:

– Kiinnostavaan uuden oppimiseen käyttää luonnostaan aikaa: keskustelemme, luemme, otamme selvää, tutkija havainnollistaa. Näin asiat painuvat muistiin, ja oppiminen edistyy.

Teksti: Marjo Rautvuori
Kuva: Terhi Kouvo

Julkaistu: 12.11.2007 klo 7:00