Kirjamessut on pyhiinvaellus sivistyksen äärelle

Tämän syksyn Helsingin kirjamessujen teemana on Sivistys kävi täällä. Kirjasivistys. Sivistys joka asuu kirjoissa. Missä kirjoissa tarkemmin? Kirjamessut on kuin pyhiinvaellus ja messut sen Mekka. Se ei takaa kävijänsä sivistymistä, mutta ravitsee sitä. Sivistyksen läsnäolon aistii.

Mitä kirjamessujen kävijät hakevat, etsivät ja löytävät? Millaisia ostopäätöksiä he tekevät? Sitä kysyimme kohtaamiltamme ihmisiltä.

Täällä kaikki
ihanuus kerralla esillä

Vauvelinsa kanssa messuosastoilla viipyillyt Anu Laurila kertoi etsivänsä oman alansa kirjallisuutta eli kulttuurin ja kulttuurihistorian kirjoja. Kohdatessamme hän oli jo investoinut Tammen suureen Suomen kulttuurihistoria –teossarjaan.

– Pienten lasten äitinä pääsen harvemmin kiertelemään kirjakaupoissa. Täällä kaikki on kätevästi käden ulottuvilla, hän riemuitsee yksihampainen, veikistelevä Kirsi-Maria sylissään.

Fyysikko Kari Enqvistin haastattelussa Anu Laurila kohtaa myös isänsä Markku Laurilan, joka on tullut tänä vuonna poikkeuksellisesti vain yhden messupäivän ajaksi ja nyt kuuntelemaan nimenomaan arvostamaansa Enqvistiä.

– Viime vuonna olin kirjamessuilla kaikki päivät, hän sanoo.

Markku Laurila katselee sekä vanhoja että uusia kirjoja, niin faktaa kuin fiktiotakin. Hän kuuntelee kirjailijoiden esitelmiä ja ostaa kirjoja harkitusti. Kotikirjaston hyllyt asettavat jo omat rajoituksensa hankinnolle.

Kysyessäni, löytyykö sivistys kirjoista, Markku Laurilalla on selkeä kanta: – Ehdottomasti. Sieltä löytyy vähintäänkin ihmisen koko kulttuurihistoria.

– Mutta kirjoja pitää lukea kirjoja laidasta laitaan, ei vain kapea-alaisesti jotain aluetta. Kun lukee kirjojen koko kirjon, niin siitä kertyy sivistys, Anu Laurila täydentää.

Ihmisten tarinat
arvokkainta antia

Helsinkiläisen ruotsinkielisen lukion äidinkielen opettaja Märta Uggla kertoi ostavansa kaunokirjallisuutta: ruotsalaista, suomenruotsalaista ja ulkomaista. Myös hänen mielestään sivistys sen kaikissa muodoissa löytyy juuri kirjoista.

Kaunokirjallisuuden hän kokee tärkeäksi siksi, että sen kautta lukija kohtaa erilaisia ihmisiä tunteineen, elämänkokemuksineen, vaikeuksineen ja fantasioineen.

13-vuotiaat Lauri, Tuokko ja Jon Espoon Steinerkoulusta kertoivat olevansa kirjamessuilla ”ekaa kertaa” ja että kokemus on ”ihan jees”.

Lauri on lukenut kaikki Harry Potterit. Myös Aku Ankka kuuluu vakiolukemistoon. Jon paljastaa, ettei ole lukumiehiä. Myös Tuokki on Potter-fani. Hänen suosikkeihinsa kuuluu myös Taru sormusten herrasta. Pottereista fanit toteavat yhteen ääneen:

– Se vain on niin hyvä. Erilainen kuin muut.

Timo Krook etsii
jokamiehen tieteellistää tietoa

Avaruusfyysikkoa Kari Enqvistiä tiiviisti kuunnelleelta Timo Krookilta oli pakko kysyä, kuuluuko auttava avaruudentaju, mustien aukkojen tai alkuräjähdyksen ymmärtäminen nykypäivän sivistykseen.

– Ei varmaankaan yleistäen, mutta ketä se kiinnostaa, se on hyvin mielenkiintoista, hän sanoo. Hän tunnustautuu kuuluvansa tähän uteliaiden popularisoitua tiedettä seuraavien lukijoiden joukkoon.

Muuten hän lukee kaikenlaista laidasta laitaan: elämänkertoja, tiedettä, maantietoa ja historiaa. Kirjamessuilta hän etsii erilaisia elämyksiä sulkematta pois edes lapsille tarkoitettuja taikureita.

Ehjä tarina antaa
tarttumapintaa

Gaudeamuksen ja Vastapainon osastolla kirjojen tutkimisessa keskeytetty Esa-Pekka Keskitalo osoittautuu ammatiltaan kirjaihmiseksi. Hän on Helsingin yliopiston kirjaston kirjastonhoitaja. Jo ammatti takaa sen, että hänen mielestään sivistys löytyy kirjoista, siellä se on.

Keskitalo kertoi katselevansa messuilla enimmäkseen tietokirjallisuutta, sillä kaunokirjallisuutta hän ostaa muutoin varsin paljon.

– Priorisoin kirjoissa tarinoita. Se mikä nykypäivänä tuntuu minusta kirjoissa tärkeältä, on se, että ne ovat kokonaisuuksia, jonka joku on miettinyt. Niissä on alku ja loppu, kirja on mietitty siltä kannalta. Kirjan syntymisessä on aina jotain henkilökohtaista, se on aina jonkin henkilön mielipide ja ajatus. Siksi kirjassa on tarttumapinta. Vertaa tätä siihen, että surffailemalla internetissä voimme loputtomasti löytää tiedon sirpaleita sieltä täältä ja ne ovat joko tosia tai eivät. Mutta kirjassa on näkökulmansa.

Tiedonhankinnassa
uusi suunta

Esa-Pekka Keskitalo kertoo huomanneensa opiskelijoiden suhtautumisen kirjoihin muuttuneen.

– Se liittyy muutenkin opetuksen muuttumiseen. Mennään poispäin siitä, että luetaan tenttiin tiettyjä professorin määräämiä kirjoja, ja mennään enemmän siihen suuntaan, että tietoja poimitaan eri paikoista. Sitähän yliopistossa pitäisikin oppia, oman järjen käyttöä tiedon hankinnassa.
Kirjastoille ja kirjastonhoitajille se on iso haaste. Miten löydetään tällaista tiedonhankintaa palvelemaan sopivat kokoelmat. Kurssikirjojahan on helppo tilata. Mutta miten tyydytetään muuttunutta tiedontarvetta, se on toinen juttu.

Entä löytyykö
sivistys kirjoista?

Sivistys muhii, piilee ja asuu kirjoissa. Mutta ei yksin niissä. Sivistystä on myös kirjojen ulkopuolella. Kansanvalistusseuran sivistyspuun yhdellä lehdellä lukee näin: Yleissivistykseen kuuluvat niin tiedolliset valmiudet kuin eettinen herkkyys, kehittynyt tunne-elämä, havainnoimisen ja kommunikoinnin taidot, työnteossa tarpeelliset perustaidot sekä taidot toimia yhteiskunnan jäsenenä.

– Sivistyneisyyden aste määräytyy ostopäätöksen mukaan, uskoo Helsingin yliopiston käytännön filosofian professori Timo Airaksinen haastattelussa, jonka Helsingin kirjamessut julkaisi messulehdessään.

Helsingin kirjamessut päättyvät sunnuntaina 30.10. kello 18.

Kirjamessuilla:
Anneli Kajanto (haastattelut)
Anne Nisula (kuvaus)

Lisää: www.finnexpo.fi

Julkaistu: 28.10.2005 klo 11:08