Kotiperuskoulu tukee suomalaista identiteettiä

Kasvava määrä suomalaislapsia elää ainakin osan kouluvuosistaan ulkomailla vanhempien työn vuoksi. Vuosittain jo pari tuhatta suomalaislasta muuttaa ulkomaille.

Useimmiten lapsille löytyy asuinmaasta korkeatasoista kouluopetusta, mutta erityisesti äidinkielen kohdalla vieraskielinen ympäristö tuo omat haasteensa.

– Äidinkielen ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii työtä, sisua ja panostusta, toteaa Dubaissa asuva Christina Suomi. Hänen lapsensa Robert,11, ja Rebecca,10, opiskelevat noin viidensadan muun lapsen tavoin äidinkieltä Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulussa.

Kotiperuskoulu on Kansanvalistusseuran ylläpitämä etäopiskelujärjestelmä, joka tuo suomalaisen peruskoulun opetussisällön myös ulkomailla asuvien lasten ulottuville. Tänä vuonna kolmekymmentä vuotta täyttävä kotiperuskoulu hyödyntää enenevässä määrin internetin tarjoamia mahdollisuuksia.

– Verkko-oppimisesta hössötetään nykyään turhaankin, miettimättä mikä on sen tuoma lisäarvo. Meille se antaa erittäin paljon mahdollisuuksia, sanoo koulutuspäällikkö Tuija Tammelander Kotiperuskoulusta.

Kotiperuskoulu ei kuitenkaan toimi pelkästään verkon varassa – onneksi.

– Opiskelu vaatii laajakaistayhteyden, eikä sitä ole saatavissa kaikkialla, Tammelander perustelee.

Äidinkieli enemmän kuin oppiaine

Yhä useammat ymmärtävät, että äidinkieli ei ole vain oppiaine muiden joukossa. Se luo perustan myös kaikelle muulle oppimiselle, Tuija Tammelander muistuttaa. Vielä kymmenisen vuotta sitten monet ulkomaille muuttavat olivat lähinnä innoissaan siitä, että lapset oppivat uuden kielen. Ei ajateltu sitä, että myös äidinkielen syvällisempi oppiminen vaatii opiskelua.

Christina Suomen lapset opiskelevat kotiperuskoulussa vain äidinkieltä. Muiden aineiden oppi saadaan dubailaisessa kansainvälisessä koulussa. Monet ovat tehneet saman ratkaisun.

- Suurin osa opiskelee meillä pelkästään äidinkieltä ja kirjallisuutta, ja yläasteella moni myös ruotsia. 95 prosenttia käy lisäksi paikallista tai kansainvälistä koulua, Tuija Tammelander kertoo.

Kotiperuskoulussa voi kyllä opiskella vaikka kaikkia suomalaisen peruskoulun aineita.

– Muutamat lapset käyvät pelkästään kotiperuskoulua. Heitä on esimerkiksi maissa, joissa ei löydy vanhempia tyydyttäviä kouluoloja.

Palaamista suomalaiseen kouluun helpottaa lähinnä juuri äidinkielen opiskelu, mutta myös esimerkiksi historiassa ja maantiedossa on ainesta, joka painottuu kunkin maan omiin oloihin.

Itsenäistä opiskelua

Nuorimmat verkossa opiskelevat kotiperuskoululaiset ovat tokaluokkalaisia, eli kahdeksanvuotiaita. Pienimmät koululaiset tarvitsevat erityisesti alussa vanhempien opastusta ja avustusta, mutta jo isommat oppilaat hoitavat opiskelunsa melko itsenäisesti.

– Alussa opettelimme lasten kanssa pääsyä verkkosivuille, tekstinkäsittelyä ja tiedostojen tallentamista. Ensimmäiset verkkotehtävät valvoimme sivusta, mutta nyt olemme jo tippunet kärryiltä, Christina Suomi naurahtaa. Hänen lapsensa pyytävät satunnaisesti apua esimerkiksi kuvien skannaukseen ja käsittelyyn.

Rebecca ja Robert ovat pitäneet opiskelusta. He eivät ole kokeneet Kotiperuskoulua raskaaksi. Sen sijaan he ovat huomanneet, etteivät ole yksin reissussa maailmalla, vaan tuntevat olevansa osa suurta ulkomailla asuvien suomalaislasten joukkoa.

– Suomalaisen kulttuurin vaaliminen on erilaisten kulttuurivaikutteiden ristipaineessa vaikeaa. Täällä asuessamme lapset ovat esimerkiksi vaatineet Ramadanin päätyttyä lahjojen jakamista joulun tapaan. Mutta suomalainen identiteetti jopa selkeästi vahvistuu ulkomailla asuessa, Christina Suomi sanoo.

Lisää:
www.kotiperuskoulu.fi

Julkaistu: 25.10.2005 klo 9:15