Laatutyön termistö kangistaa

NILSIÄ. Laatutyön sanasto tuntuu vieraalta ja herättää vapaassa sivistystyössä suoranaista ahdistusta. Rehtori Sari Summasen mielestä laadusta pitää voida puhua arkisesti.

Nilsiän kansalaisopiston rehtori sai havaita laatutyön vaikeuden tehdessään vuosina 2005–2006 pro gradu-työtään Sibelius-Akatemian taidehallinnon maisteriopintoihin.

Summanen kysyi Pohjois-Savon kansalaisopistoilta laatukäsikirjasta, toiminnan laadusta ja sen arvioinnista. Kuudestatoista opistosta neljätoista vastasi.

– Opistojen laatutyössä oli suuria vaihteluja. Jos laatutyö tuntui vaikealta, syy oli usein siinä, että laadun termistöä ei ymmärretty, Summanen toteaa.

Termit kuitenkin tarkoittavat asioita, joita kaikki opistot tekevät arjessaan, esimerkiksi laatukontrolli on arkisesti toiminnan seurantaa.

– Laadusta ei pitäisi puhua asiantuntijakielellä, vaan käsitteet pitäisi avata opistokielelle. Kehotan pohtimaan laadun käsitteistöä omasta toiminnasta käsin, sillä laatu koskettaa kaikkia opistossa työskenteleviä ja myös opiskelevia, Summanen painottaa.

Valtakunnallinen
laatuohjelma

– Laadusta on kirjoitettu paljon kirjoja ja oppaita, mutta ne ovat työläitä ymmärtää. Niitä on ollutkin vaikea saada laajasti kentän käyttöön, Summanen sanoo.

Hän ehdottaa valtakunnallista kehittämishanketta kansalaisopistojen laatutyön tueksi. Siinä opistoille tehtäisiin yhteinen laadunarviointiohjelma, esimerkiksi CD-tai DVD-muotoisena. Samat tiedot syötettäisiin järjestelmään vuosittain ja niistä voitaisiin saada vertailuraportit.

– Se yhdenmukaistaisi arviointia ja helpottaisi opistojen laadunkehittämistyötä, Summanen huomauttaa.

Laatuopalkinto
sai kritiikkiä

Pohjois-Savon kansalaisopistojen kehittämispäivillä kritisoitiin kansalaisopistojen sinänsä tärkeää laatupalkintoa. Sen teemojen julkistamisajankohtaa pidetään liian myöhäisenä palautuspäivään nähden, minkä vuoksi Pohjois-Savosta ei yksikään opisto osallistunut kilpaan tänä vuonna.

– Teema pitäisi julkistaa vuoden alussa, jolloin sitä ehtisi työstää paremmin, opistoväki ehdottaa.

Summanen tarkasteli selvityksessään laatua muun muassa sosiaalisen pääoman käsitteen näkökulmasta.

Opintoryhmän
arvo tunnistettava

– Sosisaalinen pääomakin on vaikea käsite, mutta sitä voidaan verrata henkiseen, fyysiseen ja rahapääomaan.
Sosiaalisen pääoman mekanismit – luottamus ja kommunikaatio – edistävät informaation kulkua ja helpottavat yhteydenpitoa sekä tehostavat yhteisön ja yksilöiden tavoitteiden toteutumista ja taloudellista toimintaa.

Sosiaalinen pääoma näyttäytyy kansalaisopistossa ryhmissä toimimisen kautta. Ryhmissä tapahtuva verkostoituminen, luottamus ja myötäeläminen toteuttavat sosiaalista pääomaa parhaimmillaan. Ryhmistä saatu palaute linkittyy laadun kehittämiseen.

– Mitä enemmän yksilöllä ja yhteisöllä on sosiaalista pääomaa, sitä parempi on koettu terveys ja elämänlaatu, Sari Summanen muistuttaa.

Teksti: Anja Hiltunen
Kuva: Antti Heikkinen/Pitäjäläinen

Julkaistu: 17.9.2007 klo 13:43