Mitä muut meistä ajattelevat?

Kansalaisopistokenttä kyselee ahkerasti palautetta omilta opiskelijoiltaan, mutta miltä vapaa sivistystyö näyttää elinkeinoelämän näkökulmasta, entä median silmin? Radion mielipiteen kertoi Maaria Grönfors Tampereen Maakuntaradiosta.

Tampereella 15. lokakuuta pidetyssä V.O. Veilahti –seminaarissa Tampereen työväenopistossa Elinkeinoelämän keskusliiton vinkkelistä asiaa puolestaan valotti Tampereen toimiston päällikkö Päivi Myllykangas.

Hänen mukaansa vapaa sivistystyö ei juuri loista näkyvyydellään talouselämän piirissä. Mutkan kautta sillä on kuitenkin runsaasti merkitystä myös elinkeinoelämälle.

Eräs merkittävä taustavaikuttaja sekä vapaalle sivistystyölle että talouselämälle on kansakunnan ikääntyminen. Suomi harmaantuu nopeasti ja keskimääräinen eläköitymisikä on vain 59 vuotta. Työntekijöitä poistuu erityisesti palvelu- ja hoitoaloilta, opettajakunnasta ja myös teollisuudesta.

– Työpaikkoja on, entä tekijöitä? Koulutuksen pitää vastata siitä, että osaajia löytyy. Suomen tarina ja kilpailukyky riippuvat osaamisesta.


Tietoa ja ymmärrystä


Myllykangas lukee vapaan sivistystyön tehtäviksi kansalaisten osaamisen laajentamisen, tietojen päivittämisen sekä ymmärryksen kasvattamisen. Myös tietotulvan hallintaan tarvitaan työkaluja.

- Omaehtoinen opiskelu antaa myös eväitä innovatiivisuudelle. Se onnistuu vain tapaamalla muita ihmisiä ja keskustelemalla rauhassa. Kiire tappaa luovuuden. Vapaa sivistystyö voi auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia ja antaa pohjaa horisontaaliselle yhteenliittymiselle sen sijaan, että jokainen tuijottaisi omaan putkeensa.

Muita näytön paikkoja vapaalle sivistystyölle ovat kansainvälisyyskasvatus ja maahanmuuttajien koulutus. Se voi tarjota myös käytännön eväitä:

– Meistä tulee yhä enemmän oman alamme yrittäjiä ja toimittajia. Tarvitsemme aloitekykyä ja vastuullisuutta. Meidän täytyy myös osata kuvata oma osaamisemme.Vapaan sivistystyön ominta sarkaa on osaamisen nostaminen, ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen, mainitsee Myllykangas.


Radio tutkii esitteet


Mediassa vapaa sivistystyö esiintyy usein käytännön esimerkkeinä. Ylen maakuntaradion päällikkö Maaria Grönfors kertoo, että vaikka sanoja ”vapaa sivistystyö” ei juuri löydy heidän arkistoistaan, opistojen tarjonnasta tehdään paljon juttuja.

– Tampereen radiossa luetaan tarkkaan kurssiesitteet. Etsimme kiinnostavia uutuuksia ja trendejä. Ne voivat liittyä yhteiskunnallisiin asioihin ja elämänhallintaan mutta myös harrastukseen ja virkistykseen. Kurssit tarjoavat myös keskustelunaiheita.

Grönfors sanoo opistoja suorastaan ehtymättömiksi juttulähteiksi. Niiden puoleen voi myös kääntyä, jos tarvitaan asiantuntijakommentteja.

Pirstaloituneessa mediakentässä Yle on toki jonkinlainen poikkeus. Sillä on julkisen palvelun tehtävä ja historialliset siteet kansansivistykseen. Myös paikallislehdet ovat kiinnostuneita vapaasta sivistystyöstä, mutta kaupalliset mediat harvemmin.


Ajan henki


Grönfors muistuttaa, että mediaan ja ehkä myös opistokenttään vaikuttaa ajan henki. Sitä voi kuvailla tiedotusopin professorin Heikki Luostarisen sanoin: tunne korvaa tietoa, yleisöt eriytyvät ja laaja-alaisuus korvautuu kiinnostavien yksityiskohtien etsimisellä.

Seminaarin yleisökeskustelussa arveltiin, että kansan korvissa vapaa sivistystyö voi kalskahtaa vanhanaikaiselta, eikä sen kenttää oikein tunneta. Profiilin nosto yleisellä tasolle voisi kuulua keskusjärjestöille, paikallisella tasolla opistoille itselleen.

Oma haasteensa on ymmärtää, miten media toimii. Grönfors myöntää, että tiedote vapaan sivistystyön yleisistä periaatteista ei välttämättä mene toimituksissa läpi. Sen sijaan ajankohtaisiin, kiinnostaviin ja erikoisiin asioihin tartutaan helpommin. Aiheet voivat vaihdella enkelikurssista Päivölän kansanopiston matematiikkaneroihin tai Talo Italiassa –ohjelmaan.

Teksti ja kuva: Tarja Repo

Julkaistu: 18.10.2005 klo 9:14