Pohjoismaiset kollegat arvostavat suomalaista sivistystyötä: oppilaitokset tavoittavat laajan väestönosan, toimialaa kehitetään järjestelmällisesti. Rahoituksen epävarmuus on pahin uhka, sillä vapaan sivistystyön on taisteltava voimavaroistaan muun koulutuksen kanssa.
Tanskalaiskollegat Flemming Gjedde ja Agnethe Nordentoft ovat seuranneet toimialan kehittämisohjelmaa (KEHO) ja vakuuttuneet koulutuksen viranomaisten ja oppilaitosten yhteistyöstä.
He pitävät vahvuutena sitä, että vuosi sitten uudistettu vapaan sivistystyön laki velvoittaa toimialan osallistumaan yhteiskunnan kehittämiseen.
Se vain hieman epäilyttää, miten oppilaitokset sisäistävät lakiin kirjatun yhteistyövelvoitteen. Tarkoitus on ainakin hyvä.
— Oppilaitoksia kehotetaan yhteistyöhön kehittämään laadukasta, ammatillista toimintaansa. Se avaa mahdollisuuksia yhteistyöhön monenlaisten toimijoiden kesken, paikallisesti ja kansallisesti, sanoo organisaatiokehittäjänä toimiva Gedde.
Gjedden ja Nordentoftin työnantaja on Dansk Folkeoplysnings Samråd, joka kääntyy Tanskan kansansivistystyön liitoksi. Se edistää vapaata sivistystyötä 32 jäsenorganisaation voimin.
Länsinaapurista Ruotsista katsottuna Suomen valtti on oppilaitoskentän moninaisuus.
— Vapaa sivistystyö lepää useiden organisaatioiden ja monien toimijoiden, vapaaehtoisten tai palkattujen varassa. Infrastruktuuri kestäisi jopa nykyistä suuremmat haasteet, arvioi Studiefrämjandet-opintokeskusta pitkään johtanut Leif Kindblom.
Yhteistyö OK-opintokeskuksen kanssa on tehnyt suomalaista sivistystyötä hänelle tutuksi.
Suomen opintokeskusten vahvuus ovat tiiviit siteet kansalaisjärjestöihin, joten niiden tarjoamat opintomahdollisuudet ovat laajan väestönosan ulottuvilla. Se lisää sitoutumista järjestöihin, ja sitoutuminen on kolmannelle sektorille elinehto.
Valtion ja kunnan rahoitus on pohjoimaisten kollegojen mielestä Suomen vapaalle sivistystyölle etu ja uhka.
Jos valtio vähentää rahoitustaan, osallistumismaksut saattavat nousta vähävaraisten ulottumattomiin. Se rajaa niiden osallistumista, jotka aikuiskoulutusta eniten tarvitsisivat.
— Ja kun vapaa sivistystyö kilpailee samoista resursseista ammatillisen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen kanssa ja saattaa menettää, ellei valvo etuaan, Kindblom pelkää.
Jo nyt voimavarojen vähäisyys suuntaa hänen mielestään opintokeskusten toimintaa siten, että tarjonnan kehittäminen potentiaalisille asiakkaille jää liian vähälle.
Säröä auvoisaan kuvaan suomalaisesta vapaasta sivistystyöstä tuovat myös toiminnan puitteet.
— Suomessa oppilaitosten on omistettava tai vuokrattava toimitilansa, kun muualla kunnat antavat ne ilmaiseksi tai ainakin tukevat tilojen käyttöä, Agnethe Nordentoft sanoo.
Sivistys seuraa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuden aikana kansansivistystyötä Pohjoismaissa.
Teksti: Terhi Kouvo
Kuva: Richard Nelson / Scandinavian StockPhoto
Kestävä Pohjola yhdistää kollegat
Nordplus-ohjelman arviointi valmistumassa
Sivistystyön puheenjohtajuusvuosi tuotetaan verkostoissa
Julkaistu: 2.2.2011 klo 7:00