Nousevat taloudet haastavat myös koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiossa

– Globalisaatiossa ei ole enää kyse vain halpatuotannon keskittymisestä matalan kustannustason maihin, vaan nousevat taloudet haastavat Euroopan myös koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovatiivisuudessa. Ne haastavat Euroopan ja USA:n korkeampaa osaamista ja teknologiaa vaativassa tuotannossa, sanoo komissaari Olli Rehn.

Komissaari Olli Rehnin kannanotto on kuin suora jatko pääministeri Matti Vanhasen hiljattain antamaan lausuntoon (HS 21.9.), missä pääministeri sanoi Suomessa painotettavan korkeaa koulutusta jo liikaa.

Pääministeri kertoi myös olevansa samoilla linjoilla taloustieteilijä Richard Baldwinin kanssa siinä, että liiallinen korkean koulutuksen ja tietoyhteiskunnan painottaminen voi olla Euroopalle tuhoisaa, sillä kansainvälinen työn uusjako koskee niin korkeasti kuin vähänkin koulutettuja.

Suomen linja ja tavoite on jo pitkään ollut akateemisen loppututkinnon saanti 70 prosentille kustakin ikäluokasta.
– Kiina ja Intia ovat jo varsin pitkällä korkean tason yliopistojen rakentamisessa. Esimerkiksi Intia tuottaa informaatioteknologian osaajia valtavia määriä, Olli Rehn huomauttaa.

Eurooppa on kokenut kirittäjäkseen entuudestaan USA:n, josta se on yrityksistään huolimatta kuitenkin jäänyt jälkeen. Suhteellisen taantuman keskeisimpinä syinä on Euroopan innovaatiovaje.

Yhdysvalloissa innovaatiojärjestelmä toimii selvästi paremmin. Merkittävimpiä vahvuuksia on siellä yritysten ja korkeakoulujen Eurooppaan verrattuna parempi ja syvempi yhteistyö.

– Innovaatiot ovat nykyään kehityksen moottoreita. Euroopassa usein vielä mietitään, onko yliopistojen ja yritysten business-pohjaisessa yhteistyössä jotakin periaatteellisesti väärää. Onneksi Suomessa tämä keskustelu käytiin jo 1970-luvulla, Olli Rehn huomauttaa.

Peliä ei ole menetetty

Eurooppaa ei ole kuitenkaan lopullisesti pelattu ulos globaalista talouskilpailusta, sillä Euroopalla on paljon vahvuuksia, potentiaalia ja osaamista.

– Mutta emme ole kyenneet käyttämään vahvuuksia riittävästi. Viime vuosina Euroopan unilukkarina on toiminut niin sanottu Lissabonin strategia, missä EU:n alueesta on määrä tehdä maailman kilpailukykyisin talousalue vuoteen 2010 mennessä. Ainakaan USA:n osalta tavoite ei toteudu, mutta tärkeintä tässäkin on liike ja Euroopassa liikkeen suunta on oikea, Rehn sanoo.

Suomi sopii esikuvaksi

Komissaari Rehnin mielestä ei ole ollenkaan sattuma, että Suomi on vahva juuri niillä alueilla, joihin EU:n nykyiset painopisteet asettuvat.

– Suomi toteutti Lissabonin strategiaa ennen kuin koko termiä oli keksittykään. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan investoiminen oli voimakasta jo 80-luvulla. Ja vaikka elettiin maan syvintä lamanpohjaa, Esko Ahon hallitus ei tinkinyt tutkimus- ja innovaatiomäärärahoissa, pääministerin poliittisena avustajana tuolloin toiminut Rehn muistaa.

J.W. Snellmanin kuuluisaa lausetta ”Sivistyksessä on pienen kansan voima ja turva” mukaillen Rehn sanoo: peruskoulutuksessa on pienen kansan voima. Pienen kansan kilpailukyvyn perusta on kyvyssä ottaa lahjakkuusreservit maksimaalisesti käyttöön. Siinä kivijalkana on kaikille tasokas peruskoulutus sekä tietynlainen ”insinöörieetos”, peruskoulutukseen sisältyvä tietojen soveltamiskyky ja ongelmien ratkaisutaito.

Yliopistojen perustaminen maan eri osiin oli hyvin viisas koulutuspoliittinen linja. Pään avasi Oulun yliopiston perustaminen vuonna 1959 – kuten Olli Rehn luonnehtii – presidentti Urho Kekkosen ”diplomityönä”. Rehnin mukaan Oulun yliopiston perustaminen ei ollut vain kauaskantoinen aluepoliittinen teko, vaan sen merkitys oli mittava ennen muuta lahjakkuusreservien mobilisoinnissa.

Rehn varoittaa kuitenkin Pisan paistatuksessa liiasta itsetyytyväisyydestä:
– Pienen pohjoisen reunamaan täytyy olla kaiken aikaa muista pari askelta edellä.

Vaikka peruskoulutus on laadukas, Suomen koulujärjestelmän heikko kohta on toisen asteen koulutus. Samalla kun peruskoulu kattaa käytännössä kaikki, eikä kouluputoamisia juurikaan tapahdu, osa nuorista, erityisesti pojista syrjäytyy tai jättäytyy sivuun ammatillisesta tai ylemmästä koulutuksesta.

Tuossa iässä tehdään valintoja, jotka vaikuttavat läpi elämän.

– Mielestäni uudistuksen suunta on ammatillisen koulutuksen houkuttelevuuden ja soveltuvuuden parantamisessa, Olli Rehn toteaa.

Liikkuvuudesta lääkettä

Komissaari Rehn ei pidä huonoina suomalaisten yliopistojen sijoittumista kiinalaisten tekemille, julkisesti kyseenalaistetuille ranking-listoille. Kun Euroopassa on noin 4 000 korkeakoulua ja niiden joukossa Helsingin yliopisto on 23. ja maailmanlaajuisesti 74. sekä Turun yliopisto mahtuu 120 parhaimmaksi luokitellun yliopiston joukkoon, tulos ei ole huono.

– Euroopan kilpailukyvyn ongelmien suurimpia taustasyitä on löydetty – paitsi peruskoulutuksen ongelmista monissa maissa – erityisesti korkeakoulujärjestelmän vajaakäytöstä. Euroopan 4 000 korkeakoulua ja yliopistoa eivät tuota riittävästi korkeatasoista tutkimusta ja innovaatioita eivätkä kykene riittävään syvään yhteistyöhön yritysmaailman kanssa.

– Tärkeäksi lääkkeeksi näen, että opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuutta lisätään merkittävästi, Olli Rehn sanoo.

– Kun painotetaan koulutuksen ja kilpailukyvyn vahvistuvaa yhteyttä, tulee aina muistaa laajemmat taustat ja sfäärit: Koulutuksessa on edelleen kyse viime kädessä ajattomista, voisi sanoa ”snellmanilaisista” arvoista: hengen vapaudesta, historiantajusta, harkintakyvystä, oikeudenmukaisuudesta, ihmisyydestä ja persoonallisuuden kehityksestä.

Komissaari Olli Rehn vieraili perjantaina 29. syyskuuta Osaamisen lähteillä -konferenssissa Helsingissä. Artikkeli perustuu hänen siellä pitämänsä puheenvuoroon.

Anneli Kajanto

Lue myös:
Meppi Ljudmila Novak: Elinikäinen oppiminen yhtä tärkeää kuin peseytyminen

Julkaistu: 29.9.2006 klo 15:07