Puheenjohtajaksi pyrkijät tentissä

Vapaa sivistystyö ja internaattimuoto pysyvät kansanopistotyön ytimessä jatkossakin. Kaikki Suomen Kansaopistoyhdistyksen puheenjohtajaehdokkaat antavat tälle tukensa. Kaikki myös luottavat opistojen tulevaisuuteen.

Sivistys.net järjesti kaikille Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtajaksi ehdolla oleville kyselyn. Kysyimme vapaan sivistystyön asemasta, internaatista, kansanopistojen edunvalvonnasta, kansanopistoyhdistyksen tulevaisuudesta ja ehdokkaista itsestään.

Kaikki kysymykset ja vastaukset ovat luettavissa jutun alla olevan linkin takana.

Viittakiven opiston rehtori Paula Kuusipalo uskoo valintaansa innostuneena aikuiskoulutuksen asiantuntijana. – Tehtävämme on yhdessä muiden vapaan sivistystyön järjestäjien kanssa yhteistyössä kehittää toimintaamme vastaamaan tämän päivän koulutustarpeita.

Kuusipalon mielestä tulisi miettiä, keitä ovat tämän päivän "maaseudun nuoret", jotka tarvitsisivat kansanopiston tarjoamaa mahdollisuutta keskittyä opiskeluun ja hankkia eväitä elämäänsä.

– Olen iloinen siitä, että Kansanopistoyhdistys on aktiivisesti vaikuttanut heikommassa asemassa olevien ihmisten opiskelumahdollisuuksien edistämiseen. Hyvinä esimerkkeinä Kuusipalo mainitsee suuntaviivakoulutuksen ja opintosetelimallin kehittämistyön.

Kuuden vuoden jälkeen Kuusipalon johtama yhdistys olisi monella tavalla aktiivinen: – Kansanopistoyhdistys olisi ottanut aktiivisen roolin rasismin vastaisessa työssä ja monikulttuurisuus näkyisi myös yhdistyksen omassa arjessa.

Niukentunut rahoitus rassaa

Otavan Opiston rehtorin Kaisa Lindströmin mielestä erityisesti pitkäkestoinen vapaan sivistystyön koulutus tarvitsisi uusia eväitä. Kuusipalon tavoin Lindström pitää käynnistyvää kansanopistojen opintosetelikokeilua myönteisenä signaalina.

Lindström pitää vaikuttamistyötä onnistuneena, mutta myöntää, että ”rahoitus on niukentunut ylipäätään ja suuruuden ylistys on vallannut koulutuksesta vastaavat tahot.” – Näissä asioissa on meillä paljon tehtävää.

Kaikki vastaajat suhtautuivat hyvin myönteisesti internaattimuotoon ja sen säilyttämiseen. Lindström perustelee kantansa yhteisöpedagogiikalla: – Laajasti ymmärrettynä yhteisöllisen oppimisen ympäristö on tärkeä vastavoima yksilön oppimista ja suorituksia korostavassa yhteiskunnassa. Internaattipedagogiikan uudelleenkirjoittamisessa juuri yhteisöjen oppimiseen liittyvät pedagogiset mallit ovat niitä, millä opitaan uusia toimintakonsepteja tulevaisuuteen.

Lindström luottaa pitkän yhdistyksen hallituskokemuksen lisäksi erilaisuuteen: – Grundtvigilaisena, kunnallisen opiston edustajana ja naisena olen erilainen vaihtoehto ja sellaisena hyvä.

Alueellistuminen uhkana

Metallityöväen Murikka-opiston rehtori Aki Ojakangason huolestunut valtakunnallisten opistojen puolesta: – Näen, että koulutuspolitiikan alueellistuminen tuo vakavan uhkan opistojen usein valtakunnalliselle tehtävälle kuluvalla vuosikymmenellä.

Edunvalvonta on niin Ojakankaan kuin muidenkin ehdokkaiden mukaan onnistunut viime vuosina hyvin. – Opistokentän yhtenäisyys on edistänyt tätä työtä ja "kansanopistopuolue" on yhä eduskunnassa olemassa.

Ojakangas uskoo internaatin merkitsevän usein jälkikäteen enemmän kuin opiskelun aikana. –Sosiaalinen pääoma kasvaa opistoyhteisössä ja tuottaa valmiuksia, joita usein
testataan vasta myöhemmässä aikuisuudessa.

Kuuden vuoden päähän tulevaisuuteen Ojakangas visioi valtionosuuden yksikköhinnan jatkuvan nousun valtiovallan, yhdistyksen ja opistojen yhteisvoimin toteutettuna. – Vaikka ammattikorkeakoulukenttä olisi tuolloin supistunut, olisivat kansanopistot edelleen aikuisten koulutuksessa vahvasti mukana, Ojakangas uskoo.

Koulutusmuodot lähellä toisiaan

Keski-Suomen Opiston rehtori Hannu Salvi pitää vahvuutenaan sitä, että hän tuntee myös muut koulutusmuodot kuin vapaan sivistystyön. – Osaan asemoida kansanopistot suomalaiseen koulutuskenttään.

Salvin mielestä opistojen ammatillinen ja vapaan sivistystyön koulutus eivät ole kaukana toisistaan. –Opistojen tarjontaan tulleiden uusien aikuiskoulutusten taustalla on pitkä vapaan sivistystyön perinne ja internaattipedagogiikka.

Salvi pitää suuntaviivaopintoja Kuusipalon tavoin hyvänä alkuna vapaan sivistystyön aseman vahvistamiselle. Ja kuten Ojakangaskin Salvi korostaa opintososiaalisen tuen tasa-arvoistamista ammatillisen koulutuksen kanssa.

Salvi arvostaa erityisesti Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän työhön liittyvää edunvalvontatyötä. – Valvottavia asioita pirstoutuneessa ajassamme on tietysti niin paljon, että priorisointi on vaikeaa. Tällöin joku lohko saattaa jonkun mielestä jäädä heikommalle hoidolle.

Heta Muurinen

Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtajaehdokkaiden kysely

Julkaistu: 7.6.2006 klo 17:19