Sähköinen kirja tukee itseopiskelua

Sähköinen kirja tarjoaa hyviä välineitä itseopiskeluun, mutta opettajan korvaajaksi siitä ei ole.

Perinteisen, painetun kirjan rinnalle nousseet uudet oppimateriaalit monipuolistavat muun muassa kieltenopiskelun mahdollisuuksia. Sähköinen kirja esimerkiksi tarjoaa hyviä välineitä itseopiskeluun antamalla ohjaavaa palautetta.

- Pikemminkin sähköinen kirja mahdollistaa sen, että aika luokkahuoneessa voidaan käyttää siihen, mihin se on parasta, eli ihmisten väliseen viestintään kasvokkain, toteaa suunnittelijaopettaja Juha Pasanen, joka vastaa kieltenopetuksesta Joensuun vapaaopistossa.

Mikään ei myöskään ole toistaiseksi viitannut siihen, että perinteinen kirja olisi syrjäytymässä sähköisen tieltä. Uudempi formaatti on joissain asioissa kuitenkin ylivoimainen.

- Puhuvat sanastot mahdollistavat sen, että symbolikirjoituksesta päästään eroon. Meillä on opiskelijoiden käytössä sähköisiä sanakirjoja, joiden kohdalla sanakirja on oikeastaan aika lattea ilmaus, kun ajattelee mitä kaikkea ne pitävät sisällään, Pasanen toteaa.

Kielivalikoima laajenee

Yksi sähköisiä oppikirjoja tuottavista yrityksistä on espoolainen Promentor Solutions Oy, jonka Promentor Protocall Engineering palkittiin eEemeli 2005 -laatukilpailussa vuoden parhaana e-oppimistuotteena. Se koostuu teknisten alojen kielikursseista, joiden avulla voi opiskella englantia, ruotsia ja saksaa. Kurssit sisältävät runsaasti muun muassa hypertekstilinkkejä, interaktiivisia harjoituksia ja testejä sekä kielistudion oman ääntämisen harjoittelua varten.

Promentorin toimitusjohtaja Juha Telkkinen on sähköisen kirjan mahdollisuuksista innoissaan.

- Tulokset ovat olleet hyviä. Esimerkiksi Teknillisessä korkeakoulussa kielikurssimme on ollut käytössä kolme lukukautta. Keskiarvot ovat nousseet 2,5 :sta 3,5:een ja keskeytykset pudonneet nollaan. Opettajat ovat pystyneet keskittymään kulttuuriin, Telkkinen luettelee.

Toistaiseksi kielikursseja sähköisen kirjan muodossa on tarjolla vain yleisimmissä kielissä. Valikoima tullee jossain määrin laajenemaan, mutta kustantajat kaihtavat harvinaisempien kielten oppimateriaaleihin liittyvää riskiä. Juha Telkkinen toivookin, että tarkoitukseen saataisiin myös julkista rahoitusta.

Teksti Kari Kivioja
Kuva Sirkku Määttä

Lisätietoja kansalaisopistoissa opiskeleville ja opettaville www.promentor.fi/ktol

Julkaistu: 11.10.2005 klo 16:30