Sivistystyön painotukset muuttuvat

Kehittämisohjelmassa (KEHO) vapaan sivistystyön tavoitteita halutaan painottaa yhteiskunnan muutosten mukaisesti. Kullakin oppilaitosmuodolla tulee olla nykyistä selkeämmin oma roolinsa ja tehtävänsä.

KEHOn laatijat ehdottavat toimialaa koskevan lain uudistamista. Ohjelma sisältää ehdotukset lainkohdiksi, jotka koskevat toiminnan tarkoitusta ja oppilaitosten luonnetta. Niiden merkitystä on hankala arvioida, sillä johtaja Marita Savolan valmisteluryhmän loppuraportissa ei ole ehdotuksia lainkohtien perusteluteksteiksi.

Voimassa oleva, vuoden 1998 laki vapaasta sivistystyöstä toteaa, että toiminnan tarkoituksena on "tukea elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa".

Kestävä kehitys ja globaali vastuu

Savolan-ryhmä esittää, että tarkoituspykälä korvataan muotoilulla, jossa korostuvat kestävä kehitys, globaali ajattelu ja monikulttuurisuus.

Toiminta kiinnitetään vahvasti yhteiskunta- ja demokratiapolitiikan tavoitteisiin. Ensimmäisen momentin mukaan vapaan sivistystyön tarkoituksena on "järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta".

Toisessa momentissa sanotaan, että koulutuksen tavoitteena on "edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista". Uusiin korostuksiin kuuluu myös vaikuttaminen hyvinvointiin.

Toiminnan luonne määritetään samassa momentissa: "Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus." Muotoilu erottaa sivistystyön muusta aikuiskoulutuksesta.

Kansanopisto on internaatti

Lain piiriin kuuluva toiminta jäsentyy jatkossakin viiteen oppilaitosmuotoon, joista kolmen määritelmät muuttuvat merkittävästi.

Kansanopistot ovat nykylain mukaan "sisäoppilaitoksia, joiden tarkoituksena on edistää kansalaisten omaehtoista opiskelua siten, että kukin kansanopisto voi samalla painottaa arvo- ja aatetaustaansa ja kasvatustavoitteitaan".

Savolan-ryhmä esittää, että viittaus opiston arvotaustaan siirretään toiseen kohtaan. Raportissa todetaan, että kansanopistot ovat "kokopäiväisiä opintoja tarjoavia sisäoppilaitoksia". Ne "järjestävät mahdollisuuksia nuorten ja aikuisten omaehtoiseen opiskeluun, edistävät opiskelijoiden koulutusvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä".

Muotoilusta päättäessään Savolan-ryhmä torjui Suomen Kansanopistoyhdistyksen esityksen, jossa opistot määriteltiin "monialaisiksi oppilaitoksiksi ja pääsääntöisesti sisäoppilaitoksiksi". Esityksellään yhdistys ajoi päiväkansanopistomallia uuteen lainsäädäntöön.

Urheiluopistoille lisää tehtäviä

Kesäyliopistojen toimintaan halutaan nykyistä selvemmät painotukset. Niiden vastuulle esitetään oma erityinen kohdetyhmänsä.

Kun kesäyliopistot nykylain mukaan "järjestävät avointa yliopisto-opetusta ja muuta koulutusta", jatkossa niiden työssä painottuvat "avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö".

Liikunnan koulutuskeskusten tehtävät rajautuvat nykyisessä laissa liikunta-alan koulutukseen ja valmennustoimintaan. Jotkin keskukset on määritelty valtakunnallisiksi sisäoppilaitoksiksi, toiset alueellisiksi oppilaitoksiksi.

Oppilaitokset säilyttäisivät luonteensa, mutta niiden tehtävät laajenisivat. Tulevaisuudessa liikunnan koulutuskeskusten kuuluu "järjestää liikuntaharrastusta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää koulutusta koko väestölle sekä liikunnan järjestö- ja seuratoimintaa palvelevaa koulutusta ja valmennustoimintaa".

Paikallisuus ja yhteiskunnallisuus pysyvät

Kansalaisopistot ovat jatkossakin valmisteluryhmän ehdotuksen mukaan "paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle".

Opintokeskukset järjestävät tuoreen ehdotuksen mukaan opintoja "itse sekä yhdessä kansalais- ja kulttuurijärjestöjen kanssa elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi". Hyvinvoinnin edistäminen on ainoa uutuus keskusten tehtävissä, joissa painottuu yhteiskunnallinen osallistuminen.

Teksti: Pekka Sallila
Kuva: Anne Nisula

Julkaistu: 12.3.2009 klo 12:00

Keskustele aiheesta »