Teknologia on kulttuuria

Käyttäjän ääni ei pääse esille ja teknologia karkaa kuluttajan käsistä, väittävät emeritusprofessori Osmo A. Wiio ja erikoistutkija Eva Heiskanen. Sivistyneisyyden taakse ei voi paeta, vaan teknologia pitää ymmärtää osaksi kulttuuria.

Tietoyhteiskunnassa kansa on professori Osmo A. Wiion mukaan jakautunut tietotekniikan osaajiin ja niihin, jotka eivät osaa. Ongelmina ovat myös tietoturvan puute, laitteiden surkeat käyttöoppaat ja käyttöjärjestelmien sopimattomuus tavallisille kuluttajille.

– Teknologian tutkimuksessa lähitulevaisuus on yleensä yliarvioitu ja kaukainen tulevaisuus puolestaan aliarvioitu, sanoo Wiio.

Uusien tekniikoiden käyttöönoton aika arvioidaan liian lyhyeksi. Tulevaisuuden kustannuksia lasketaan tämän päivän hinnoissa. Erheellisesti myös kuvitellaan tekniikan muuttavan ihmisen perusluonnetta.

– Teknologiaa on osattu ennustaa, mutta ei sitä, mitä se tulee merkitsemään ihmisten elämässä, Wiio väittää.

Vaikuttajat
voivat harhauttaa

Vaikuttajayksilöt harhauttavat Wiion mukaan markkinoita. He ottavat hanakasti uusia tekniikoita käyttöön, mutta myös nopeasti hylkäävät ne.

Tämä aiheuttaa harhauttavan kulutuspiikin, johon valmistajat reagoivat tuotantoa lisäämällä. Ongelmaa lisää se, että usein laitteita käytetään muuhun, kuin mihin valmistaja ne tarkoitti.

Laitteiden valmistajien tulisi ottaa paremmin huomioon tekniikan osaamattomuus.

– Valmistajia sekä ohjeiden kirjoittajia olisi koulutettava ihmisten tietojenkäsittelyn perusteista, neuvoo Wiio.

Teknologia
on kulttuuria

Eva Heiskasen mielestä sivistyneen pitää ymmärtää teknologiaa, koska se ei ole vain teknistä, vaan kulttuurista, sosiaalista ja poliittista.

Yleensä uutta teknologiaa lähestytään tutkimalla, toimiiko se ja vastausta etsitään empiirisellä mittauksella.

– Pitäisi myös kysyä, onko se turvallista, sopiiko se kontekstiin, palveleeko se yhteiskuntaa ja ihanteitamme. Näihin kysymyksiin voi saada vastauksen järkeilemällä, todistaa Heiskanen.

Kuluttajan
"konservatiivisuus"

Entä karkaako teknologia kuluttajalta?

– Kyllä, entistäkin enemmän, vastaa erikoistutkija. Kuluttajan on seurattava yhä useampia teknologioita.

Tuotteiden kehittäjien mielestä kuluttajat ovat konservatiivisia, eikä uusia tuotteita kannata siksi testauttaa kuluttajilla.

Kuluttajatutkimuskeskuksessa lähdettiin selvittämään tätä väittämää. Kävi ilmi, kyse on pikemmin uuden teknologian omista ongelmista. Osa kuluttajista tosin on aidosti konservatiivisia.

– Paneelissa testattiin muun muassa älyjääkaappia. Kuluttajat kyseenalaistivat tuotteen välineellisyyden, käyttäjän itsemääräämisoikeuden puutteen ja käyttäjän sitomisen haavoittuvaan järjestelmään, Heiskanen huomauttaa.

Kuluttajilla on siis valmiudet tehdä hyviä kysymyksiä. Pitäisi vain saada foorumeita, missä tavallisten ihmisten mielipiteet tulevat esille ja päättäjien tietoon.

Tuotteiden
pakkosyöttö?

Wiio ja Heiskanen alustivat Kriittisen korkeakoulun yleisöluennolla. Puheenvuorot herättivät monia yleisökysymyksiä.

Jos uusia tuotteita ei testata kuluttajilla, niin onko kyseessä siis tuotteiden pakkosyöttö kuluttajille? Eva Heiskasen mielestä näin on.

– Tuotemarkkinoilla kilpailija on tärkeämpi kuin kuluttaja, uusi tuote on veto kilpailijaa vastaan, ei kuluttajalle.

Voiko teknologian puuttuminen olla merkki sivistyksestä, tyyliin ’meillä ei ole TV:tä, olemme sivistyskoti’?

– Onneksi tätä kuulee yhä vähemmän, sillä teknologia ymmärretään osaksi kulttuuria ja kulttuuriperimää. Ajattelu, että hienojen ihmisten ei tarvitse välittää teknisistä asioista, on väistymässä, vastaa Eva Heiskanen.

Teksti ja kuva: Anne Nisula

Julkaistu: 22.10.2007 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille