Tulevaisuusdialogi tasaa ristiriitoja

Tulevaisuus on neuvottelun paikka.

Kun ääniä on monia mutta tavoite yhteinen, yhteistyön pohja rakentuu vuoropuhelussa. Vapaa sivistystyö on ottanut tulevaisuusdialogin omaksi menetelmäkseen. Siinä edessä oleva muuttuu muistoiksi.

Arvokkuutta henkivän salin etuosaan on aseteltu tuoleja puoliympyrään. Kaksi niistä on varattu.

- Kun pari vuotta sitten tapasimme tässä samassa tilassa, vapaan sivistystyön kehittämisohjelman valmistelu oli kuumillaan. Mikä sinua ilahduttaa nykytilanteessa, mies kysyy vieressään istuvalta naiselta.

Hän on Eeva-Inkeri Sirelius, Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) pääsihteeri, opetusministeriön kehittämisohjelman pääkokkeja.

- Erityisen iloinen olen siitä, että vapaa sivistystyö on kahdessa vuodessa saanut itselleen kuuluvan statuksen sekä julkisen taloudellisen tuen ja arvostuksen, hän tiivistää tunnelmansa haastattelijalle, tutkija Robert Arnkilille.

Hauska ja luova menetelmä

Aikahyppy vuoteen 2011 tehtiin Vapaan sivistystyön tulevaisuusdialogissa, jonka VSY järjesti helmikuun alussa Helsingissä. Työpaja antoi äänen kentän eri laidoille: henkilöstölle, järjestöille ja opiskelijoille. Puheenvuorot välittivät kuvaa työmuodon lähitulevaisuudesta, mahdollisuuksineen ja uhkineen.

Vapaa sivistystyö on hyödyntänyt tulevaisuusdialogia parin vuoden ajan. mutta menetelmä on vanhempi. Arnkil on ohjannut työpajoja vuosikymmenen ajan, meillä ja ulkomailla. Kokemukset ovat myönteisiä:

- Ihmiset pitävät siitä, että heitä kuunnellaan. Dialogi on hauska, luova ja voimauttava, ja vielä käytännönläheinen, hän analysoi.

Bahtinin ja Bohmin jäljillä

Arnkil kehitteli tulevaisuusdialogia yhdessä Stakesin verkostotiimin kanssa. Pioneerintyössä olivat mukana kollegat Tom Arnkil, Esa Eriksson, Timo Spangar ja Esa Jokinen.

Vaikutteita on muun muassa ennakointimenetelmistä ja ratkaisukeskeisestä ajattelusta ja terapiasta. Tulevaisuusdialogilla on lisäksi yhteyksiä esimerkiksi kirjallisuudentutkijan Mihail Bahtinin ja kvanttifyysikon David Bohmin dialogi-ajatteluun, tutkija taustoittaa.

- Parhaimmillaan menetelmä tuottaa yhä parempaa yhteisymmärrystä osallistujien kesken ja kytkee heitä yhteen, Arnkil sanoo.

Viiden oppilaitosmuodon yhteistyötä haastavat kehittämisohjelman lisäksi Paras-hanke ja talouden taantuma. Omaehtoisen oppimisen mahdollistaminen on tavoite, jota on syytä vahvistaa.

Kuuntele ja tule kuulluksi

Tulevaisuusdialogissa painottuvat kuuntelu, moniäänisyys ja kaikkien osallisuus. Se etenee ohjaajan, äänten ja yleisön vuoropuheluna. Robert Arnkil sanoo, että ohjaaja ei ota puheenjohtajan roolia, vaan hänen tehtävänään on edistää hienovaraisesti vuoropuhelua ja jakaa aika äänten kesken tasapuolisesti.

- Kaikki voima lähtee itse osallistujista ja dialogista. En anna suoranaisia neuvoja vaan enintään toistan tai hieman muotoilen toisin dialogissa olevan sanoja, tutkija selventää.

Työpajan lopuksi ohjaaja tiivistää teemoja. Tällä kertaa esiin nousivat alan kehittäminen hyvinvointipalveluna, sivistys ja maailmankansalaisuus. Ne ovat signaaleja, joihin kenttä voi tarttua, jos on tarttuakseen.

Toimintasuunnitelman luonnos

Jos työpajassa syntyneitä ideoita mielii hyödyntää, tarvitaan suunnitelmallisuutta, teemojan työstämistä. VSY on ottanut tavakseen järjestää työpajansa vuosittain.

Arnkilin mukaan tulevaisuusdialogi on yhdenlainen toimintasuunnitelman luonnos, joka vain tehdään tulevaisuudesta käsin. Hän määrittelee sen avoimeksi koodiksi, jota jokainen voi soveltaa omaan pirtaansa.

- Kaavamaisuutta on syytä välttää, ja rohkeutta tarvitaan, tutkija tiivistää.

Teksti: Terhi Kouvo

Kuva: Anne Nisula