Tutkimusseura kokoaa alan koulukunnat

Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura näkee tehtäväkseen puolustaa itsenäistä aikuiskasvatustiedettä.
– Haluamme vahvistaa tutkijoiden yhteyksiä käytännön työhön, sanoo seuran esimies professori Anja Heikkinen.

Anja Heikkinen, elinikäisen kasvatuksen professori Tampereelta, on luonteeltaan ideoija, toimija ja toteuttaja. Jos vapaaehtoisia tekijöitä ei hevin löydy, hän tekee herkästi itse. Hän on tunnollinen, ahkera, innostunut. Heikkinen on Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran esimies ja Aikuiskasvatus-lehden päätoimittaja.

- Osin on kyse siitäkin, etten osaa sanoa ei. Mutta vaikka ulkopuolisin silmin saatan näyttää ahkeralta ja tunnolliselta, itse koen riittämättömyyttä. En saa mitenkään aikaiseksi niin paljon, kuin haluaisin saada, Anja Heikkinen tunnustaa ja myöntää itsessään olevan maailmanparantajan vikaa.

Tutkimusseuran esimieheksi - oman määrittelynsä mukaan esihenkilöksi - hän katsoo tulleensa monen tekijän summana:

- Tutkimusseura oli aika harvan toimijan käsissä ja oli tarve tuoda toimintaan uusia ihmisiä. Nähdäkseni haettiin henkilöä, joka on eri koulukuntien ulkopuolella ja joka ei ajaisi vain jonkin tutkimussuuntauksen asiaa. Ehkä vaikutti myös se, että olin siihen mennessä toiminut enemmän kansainvälisillä kentillä ja sitä vuorovaikutusta kaivattiin, Anja Heikkinen arvioi.

Helposti innostuva

Heikkinen innostuu helposti uusista asioista. Eri ominaisuuksien yhdistelmästä syntyy
tuttu kasautumisilmiö. Viime kesänä Anja Heikkinen innostui Suomen ensimmäisistä Kasvatuksen historian päivistä - ja lupautui järjestämään seuraavat.

Silti katse on tulevaisuudessa. Pitäisi lisätä alan eri toimijoiden ja tahojen yhteistyötä, verkottumista ja keskinäistä keskustelua. Pitäisi puolustaa itsenäistä aikuiskasvatustutkimusta ja vaikuttaa siihen. Ja pitäisi vihdoinkin saada aikuiskasvatustieteellinen oppikirjasarja, jotta Amerikka-painotteisista yliopistojen kurssikirjoista päästäisiin suomalaiseen kontekstiin paremmin istuviin teoksiin.

Meillä sentään aikuiskasvatustiedettä tehdään seitsemässä yliopistossa, joten pohjaa ja tarvetta olisi.
- Asiat kypsyvät kuitenkin hitaasti. Olemme tutkimusseurassa kartoittaneet potentiaalisia kirjoittajia ja keskustelleet muiden muassa VSY:n ja Kansanvalistusseuran kanssa, jotta yhteinen ymmärrys ja intressi syntyisi. Sisällöt pitää saada vuorostaan aikaan tutkijakentän yhteisvoimin, Heikkinen sanoo.

Koko tutkimuksen kenttä mukaan kattavasti

Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura on runsaan 200 jäsenen järjestö, johon kuuluu tieteentekijöiden lisäksi myös jonkin verran kenttäväkeä. Yhdistävänä tekijänä on jäsenlehtenä postiluukusta kolahtava Aikuiskasvatus-lehti sekä joka toinen vuosi pidettävä tutkijatapaaminen, nykyisin tutkimuspäivät.

Seuraavat tutkimuspäivät ovat ovella: ne pidetään torstaina ja perjantaina 9.-10. helmikuuta Hämeenlinnassa.

- Tutkimusseura ei voi toimia ryhmäjakojen ulkopuolella, sillä koulukunnat ovat osa todellisuutta. Mutta olen iloinen siitä, että edellinen tutkijatapaaminen oli aika kattava. Siinä oli ammattikorkeakoulujen näkökulma, kehittävää työntutkimusta, asiantuntijuustutkimusta, vapaata sivistystyötä, ohjaustutkimusta. Kenties kokonaisuus oli hajanainen, mutta sitä ei voi välttää, sillä tutkimuskenttä on niin moninainen, Anja Heikkinen aprikoi.

Yhdistysten luvattu maa

ATS:n lisäksi rinnakkaisia tutkijayhteisöjä on koulukasvatukseen, opetukseen ja opettajuuteen painottuva Suomen Kasvatustieteellinen Seura sekä Ammattikasvatuksen tutkimusseura.

- Kysymys on siitä, millainen itseymmärrys eri seuroilla on. Kyllä profiilierot ovat selvät. Kasvatustieteellinen Seura on sisäänpäinkääntyneempi, laaja ja aika epämääräinen. Ammattikasvatuksessa vuorostaan tutkimuksen perinnettä ei ole ja tieteellisyys on nimestä huolimatta ohutta. Siellä puolella ei myöskään ole tarttumapintaa kansainvälisesti, kuten Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuralla on, Heikkinen erittelee.

Aikuiskasvatuksen luvattu maa Suomi on ainoa Pohjoismaa, jolla on aikuiskasvatuksen tutkijain yhteinen seura. Lähimmät sisarjärjestöt löytyvät Saksasta, Ranskasta ja Englannista, tai kauempaa Yhdysvalloista ja Kanadasta.

- Suomessa aikuiskasvatuksen tieteellinen edustavuus on vahvaa. Eri yliopistoissa on yhteensä kymmenen alan professoria. Se antaa niin haluttaessa tukevan pohjan vaikuttaa tieteenteon suuntaan.

Lehti on tärkein työkalu

Aikuiskasvatus-lehti on tutkimusseuran kannalta keskeisin työväline ja foorumi. Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä tiedelehti on tutkimusseuran ja Kansanvalistusseuran yhteinen julkaisu. Se edustaa jatkuvuutta ja lehti on arvostettu.

Toinen tärkeä foorumi on juuri alkavat tutkimuspäivät. Heikkinen näkee myös välttämättömänä osallistumisen tutkijain eurooppalaisen järjestön ESREAN kautta eurooppalaiseen keskusteluun. Siksi ATS liittyi ESREAAN järjestönä. Tähän asti toiminta on rakentunut henkilöjäsenyyksien kautta. Suomen odotetaan Heikkisen mukaan myös antavan oman panoksensa eurooppalaiseen konferenssitoimintaan, julkaisutoimintaan ja tutkimusverkostoihin.

- Tutkimusseura voisi profiloitua enemmän aikuiskasvatustutkimuksen tulevaisuuden kanssa samassa linjassa. Silloin sen toimintatapoja olisi yhteys käytäntöön ja aktiivinen osallistuminen koulutuspolitiikan kehittämiseen.

– Ajatukseni on ollut vanhan hyvän jalkautumismallin mukainen hakeva toiminta, jossa tutkijat hyödyntäisivät vaikkapa maan kattavaa kansalaisopistoverkostoa. Tavoittelen siis tutkijain ja kentän välistä vuorovaikutusta ja sitä, että tutkijat jalkautuisivat ulos yliopistoista, Anja Heikkinen visio.

Teksti: Anneli Kajanto
Kuva Kalevi Keski-Korhonen

Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura,
www.helsinki.fi/jarj/ats

Anja Heikkinen: Hyvän puolesta pahaa vastaan: kasvatus politiikkana

Julkaistu: 3.2.2006 klo 10:53