Tilaa RSS-syöte: Tilaa feed-syöte tästä

Työn yhteistä nimittäjää etsimässä

Kirsti Jukkolan opettaa sekä lukiossa että kansalaisopistossa. Kuva on Kieltenopettajien maailmankongressi -matkalta Kapkaupungista.

Kirsti Jukkolan opettaa sekä lukiossa että kansalaisopistossa. Kuva on Kieltenopettajien maailmankongressi -matkalta Kapkaupungista.

Noormarkkulainen vapaan sivistystyön ja lukion opettaja Kirsti Jukkola etsii työhönsä yhteistä näkökulmaa ammatillisen puolen kollegojen kanssa. Aikuiskouluttajia kokoava ammattiliitto AKOL ry kokoontuu viikonvaihteessa Vantaalla.

Kirsti Jukkola on opettanut yli kaksikymmentä vuotta englantia ja ranskaa Otsolan kansalaisopistossa. Pari vuotta sitten hän siirtyi Ulvilan lukioon, ja aikuisten opettaminen jäi sivutyöksi.

– Olisin voinut liittyä suoraan OAJ:hin, mutta päätin pysyä aikuisopettajien joukossa, uuden AKOL:n hallituksen jäsen sanoo.

Jukkola kokee koulun ja kansalaisopiston samanaikaisuuden rikastuttavan työtään.

– Pitkä kokemukseni vapaasta sivistystyöstä tukee minua koulussa ja lukiotyö antaa uutta aikuisten opettamiseen.

Puoli vuotta yhteistä edunvalvontaa

Kansalais- ja työväenopistojen tuntiopettajat liittyivät viime syksynä ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajia edustavaan Aikuiskouluttajien liittoon (AKOL ry) ja samalla Opettajien ammattijärjestöön (OAJ). Aikuisopettajien liitto (AiOL ry) lakkautettiin.

– Tämä on vielä kovin tuore asia. Ihan samojen ongelmien kanssa emme ammatillisen puolen kanssa paini, mutta tavattoman ystävällisesti meidät on otettu vastaan, Jukkola tiivistää.

Erot koskevat työehtoja ja työn sisältöjä.

– Ammatillisella puolella painotetaan tutkintoja ja siellä opiskellaan työelämää varten. Tavoitteellisuutta on vapaassa sivistystyössäkin, mutta esimerkiksi kokeita ei juuri järjestetä.

Pätkätyöläiselle koulutus on kallista

Merkittävä ero löytyy työsuhteen laadusta. Kansalaisopiston tuntiopettajan toimenkuvaan kuuluu pätkätyöläisyys.

– Emme ole ympärivuotisessa työssä, vaan meidät palkataan vain kurssien ajaksi toisin kuin yleensä ammattipuolella, Jukkola sanoo.

Työsuhdeturvan kysymyksiä enemmän Jukkola korostaa täydennyskoulutukseen pääsyn tärkeyttä.

– Tuntiopettajat joutuvat kouluttautumaan työajan ulkopuolella ja omalla kustannuksellaan. Toivon, että pääsemme jatkossa tehokkaammin koulutukseen ja että työnantajakin sen huomioi.

Aikuisopiskelija on avain

Aikuiskouluttajien yhteistyö perustasolla on alkamassa. AKOL:n tiedottaja Pirkko Kuhmonen myöntää, että tilanne ei tulokkaille ole aina helppo. Paikallisyhdistykset kun ovat usein lähes oppilaitoskohtaisia.

– Ihmiset tuntevat toisensa vuosien takaa ja saattavat olla työtovereitakin. Vaatii rohkeutta tulla mukaan sellaiseen porukkaan, Kuhmonen selittää.

Kuhmonen toimii työkseen Turun ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opinto-ohjaajana.

– On omaksuttava uudenlaista otetta. On etsittävä aikuiskouluttajia yhdistävä yhteinen nimittäjä.

Se löytyy Kuhmosen mukaan työn sisällöstä.

– Meiltä vaaditaan samaa osaamista. Työmme ydin on, miten voimme kohdata erilaisia aikuisia opiskelijoita, Kuhmonen sanoo.

Edunvalvonnalliset asiat – työmäärät, työympäristö, palkkausasiat - on helpompi mieltää, kun yhteinen sävel on löytynyt. Kuhmonen väittää, että AKOL:ssa ammatin sisältö on aina ollut ykkösasia.

– Käsityksemme on, että kun aikuisopiskelija voi hyvin, myös aikuiskouluttaja voi hyvin.

Teksti Sirkku Määttä
Kuva Kirsti Jukkolan arkisto


Aikuiskouluttajien liitto AKOL ry:n vuosikokous 22–23.4. Vantaalla.

www.akol.fi

Julkaistu: 20.4.2006 klo 11:02

DeliciousDelicious Facebook Kerro kaverille kirjekuoriKerro kaverille