Väitös kasvoi työn opetuksista

Vapaata sivistystyötä tarvitaan elinikäisen oppimisen toteuttamisessa. Tarvitsemme jatkuvaa keskustelua sivistystyön tehtävistä, ja tämä pyrkimys on siivittänyt myös omaa työtäni, sanoo kansansivistyksen traditiosta ja nykyajan sivistystyöstä väittelevä Seppo Niemelä.

Sosiaalipedagogiikan alaan kuuluvan tutkimuksen aihepiiri on tuttu Niemelälle kymmenien vuosien ajalta. Hän on toiminut Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) pääsihteerinä ja Maaseudun Sivistysliiton (MSL) toiminnanjohtajana.

Niemelä aloitti vapaan sivistystyön uransa opettajana Alkio-opistossa jo vuonna 1976.

Savolainen projekti

Seppo Niemelä, 65, kuvaa tutkimusurakkaansa savolaiseksi projektiksi. Sen keskeiset osat olivat aloittamista vaille valmiita jo ennen väitöskirjaponnistuksen alkamista.

— Kansansivistys ilmiönä on kiinnostanut minua siitä lähtien, kun nuorena pääsin siihen kansanopistossa tutustumaan. Nyt kun eläkkeellä on aikaa, pystyin keskittymään yhtenäiseen esitykseen.

Niemelä kertoo, että myös pohjoismainen harrastus on ollut tärkeä hänen tutkimustyölleen. Yhteyksiä Pohjoismaihin hänellä on ollut Alkio-opiston vuosista lähtien.

— Suomella on oma J. V. Snellmanin ajatteluun taustoittuva kansansivistysperinteensä, mutta olemme saaneet merkittäviä herätteitä Tanskasta ja Ruotsista. Niiden tunteminen avaa näkymän siihen, miksi kansansivistys on kehittynyt näin mittavaksi ja mikä sivistystyössä on tänään mahdollista, väitöstutkija perustelee.

Perinne ja politiikkatavoitteet

Tutkimus käsittelee kansansivistyksen taustoja 1700-luvun valistusajatteluun asti. Siinä selvitetään tanskalaisen kansanopiston, ruotsalaisen opintopiirin ja suomalaisen nuorisoseuran traditioita.

Väitöskirja tähtää perinteen kuvauksen ja pohtimisen lisäksi vahvasti ajankohtaiseen keskusteluun. Sivistysteoreettisista ja sosiaalipedagogista tutkimusta hyödyntämällä Seppo Niemelä muokkaa tradition aineksia nykypäivään sopiviksi.

— Kuvaan ne sivistyspedagogiikan kohdat, joita tarvitaan keskeisenä elinikäisen oppimisen toteuttajana. Toivon voineeni kuvata ne niin, että sillä on merkitystä käytännön työssä, hän sanoo.

Liitteenä on myös Niemelän ehdotus vapaan sivistystyön politiikkatavoitteiksi.

Ilmassa paljon pelottavaa

Seppo Niemelä uskoo vapaan sivistystyön merkitykseen ja vaikutukseen. Sivistystyö rakentaa sivistynyttä yhteiskuntaa, jossa jokainen voi kehittää omia potentiaalejaan,  antaa kontribuutionsa yhteisiin asioihin ja kuulua yhteisöihin.

Näin tuetaan myös työllistymistä.

— Sivistystyön tarpeesta olen vakuuttunut, mutta onhan ilmassa paljon pelottavaa. Pahin on sivistystyön aseman heikkeneminen opetushallinnossa ja paine, jolla sen erityislaatua sulautetaan osaksi koulutusta.

Lapualaistunut Niemelä lupaa tulevaisuudessakin osallistua vapaan sivistystyön keskusteluun sen mukaan kuin tarvetta on ja "vanha mies jaksaa".

Filosofian maisteri Seppo Niemelän väitöskirja Sivistyminen — sivistystarve, -pedagogiikka ja politiikka pohjoismaisessa kansansivistystraditiossa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa lauantaina 10. syyskuuta.

Teksti: Pekka Sallila
Kuva: Anne Nisula

Julkaistu: 7.9.2011 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »