Vapaa sivistystyö hupenee kansanopistoista

Vapaatavoitteisen koulutuksen osuus on arviolta enää neljännes kansanopistojen toiminnasta. Tilanne huolestuttaa suuresti alan ihmisiä. Asiasta keskusteltiin keskiviikkona 22.9. Suomen Kansanopistoyhdistyksen järjestämässä seminaarissa Valtiontalouden tarkastusviraston lokakuussa valmistuvan selvityksen pohjalta.

Ylitarkastaja Raimo Etelävuori Valtiontalouden tarkastusvirastosta sanoi, että yksi kaikkein tärkeimpiä havaintoja tarkastuksessa on se, että kansanopistojen perustoiminta eli vapaan sivistystyön koulutus on vähentynyt viime vuosina tuntuvasti.

- Vapaan sivistystyön osuus oli 2003 lähes 60 prosenttia, mutta siihen luetaan myös avoimen yliopiston arvosanaopetus. Todellisuudessa vapaatavoitteista opetusta annetaan huomattavasti vähemmän. Kehitystä ei voida pitää oikeansuuntaisena. Tämän koulutuksen taloudellinen kannattavuus pitäisi ottaa selvittelyn kohteeksi, Etelävuori sanoi.

Kansanopistoissa annetusta opetuksesta ammatillisen peruskoulutuksen osuus oli viime vuonna 25 prosenttia, peruskoulun 7, lukion 4 ja ammatillisen lisäkoulutuksen 5 prosenttia. Osuudet on laskettu eri koulutuksiin käytettyjen valtionosuuksien pohjalta.

Asiasta käydyssä keskustelussa esitettiin arvio, että aidon vapaan sivistystyön osuus jää neljännekseen. Keskustelussa todettiin, että vapaan sivistystyön valtionosuus ei ole riittävä internaattimuotoisen koulutuksen järjestämiseen.

- Meidän pitää saada vastaus siihen, sopiiko vapaan sivistystyön valtionosuuden tasokorotus opetusministeriön budjettiraamiin. Jos tasokorotusta ei saada, vapaan sivistystyön opetus on jatkossa mahdollista lähinnä vain yliopistokaupungeissa päiväkansanopistona, sanoi Kymenlaakson Opiston rehtori Olli Laurila.

Turun kristillisen opiston rehtori Martti Antola korosti, että internaatti on muutakin kuin majoitus- ja ruokailupalvelut. Nykyisellä valtionosuudella internaatti on hänen mukaansa vaikea täysipainoisesti toteuttaa.

- Vapaan sivistystyön opetuksen valtionosuus on laskenut viiden viime vuoden aikana 25 prosenttia. Tuotamme lähes samalla tasolla pysyneillä määrärahoilla 30 000 opiskelijaviikkoa aikaisempaa enemmän. Vapaa sivistystyö on kriisissä, vapaa sivistystyö on lyöty laimin, sanoi Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtori Reijo Kauppila.

Etelävuori yhtyi Kauppilan tylyyn arvioon. Hän mukaansa tarkastuksen valossa näyttää siltä että ”vapaa sivistystyö on katoava luonnonvara, tuskin menee kauhean kauan, kun se loppuu”.

Haja-asutusalueilla palvelut uhattuina

Etelävuori käsitteli raportin keskeisistä johtopäätöksistä mm. kysymystä kansanopistopalvelujen saatavuudesta. Tähän liittyy myös keskustelu opistojen määrän vähentämisestä, mitä käytiin 1990-luvun laman vuosina.

- Mikäli opistojen koulutuspalvelujen saatavuus halutaan turvata tasaisesti koko maassa, haja-asutusalueiden kansanopistojen toimintaedellytykset pitäisi turvata erityistoimenpiteiden avulla. Toisaalta voidaan nähdä painetta myös opistojen vähentämiseen ja yhdistämiseen muihin vapaan sivistystyön oppilaitoksiin.

- Myös peruskorjaushankkeiden osalta kansanopistot ovat nykyisin varsin ongelmallisessa tilanteessa. Tämän ratkaisemiseksi pitäisi löytää uusia keinoja, Etelävuori sanoi.

Raportissa puututaan laajasti kansanopistojen toiminnan ohjauksen ja arvioinnin puutteisiin. Ulkoisen ohjauksen peruskysymyksenä on se, halutaanko opistoja kehittää nykyistä tavoitteellisemmin osana valtakunnan koulutusjärjestelmää siten, että opistot voisivat säilyttää omaleimaisuuteensa.

- Kansanopistojen arviointitoiminnan perustaksi pitäisi luoda sellainen tietojärjestelmä, joka mahdollistaa kansanopistojen ja myös yksittäisen opiston toiminnan ja talouden systemaattisen seurannan. Tällaista järjestelmää ei nyt ole, Etelävuori sanoi.

Ay-opistojen rooli puhutti

Valtiontalouden tarkastusviraston raportti on ennakkotietojen pohjalta otettu kansanopistojen piirissä pääsääntöisesti myönteisesti vastaan. Ankarinta arvostelua se on herättänyt ay-liikkeen opistoissa. Raportissa kysellään varovasti, onko näiden opistojen toiminta vapaan sivistystyön avoimuuden kriteerin mukaista, kun se suuntautuu taustayhteisöjen tarpeiden tyydyttämiseen. Opistojen koulutustoiminta lähenee raportin mukaan luonteeltaan henkilöstökoulutusta.

Lisäksi raportissa tulee esille kansanopistokentällä ilmenevä arvostelu sitä kohtaan, että ay-opistot saavat kurssitoimintaansa 10 prosentilla korotettua valtionosuutta. Raportissa todetaan, että korotukselle ei ole missään vaiheessa esitetty selkeitä perusteita.

- Opistomme toiminta ei ole henkilöstökoulutusta. Työnantaja ei lähetä siihen osallistujia eikä maksa koulutusta. Työntekijä on aina heikommassa asemassa kuin työnantaja. Koulutuksemme tukee työntekijöiden osallistumista sekä palvelee kansalaisvaikuttamista ja työelämän demokratiaa, sanoi Rakennusliiton Siikaranta-Opiston rehtori Markku Hiltunen.

Hiltusen puheenvuorossa ei tullut esille perusteluja ay-opistojen muuta vapaata sivistystyötä korkeammalle valtionavulle.

Suomen Kansanopistoyhdistyksen järjestämään tilaisuuteen osallistui n. 100 kansanopistojen johdon ja taloushallinnon edustajaa eri puolilta maata.


Teksti Pekka Sallila, kuva Oriveden Opiston arkisto











,

Julkaistu: 23.9.2004 klo 11:51