Venäjä alistaa kansalaistoiminnan – mutta mallikasta ei meilläkään

Venäjän duuma hyväksyi äänivyöryllä keskiviikkona lain, joka panee tiukat suitset kansalaisjärjestöjen toimintaan. Meillä Suomessa innokkaat byrokraatit ovat suitsimassa kansalaisjärjestö erilaisin rajoituksin ja kilpailuttamisvaatein.

Helsingin Sanomien torstaina julkaiseman raportin mukaan uusi laki vaatii järjestöjä rekisteröitymään tiukkojen sääntöjen mukaan federaation rekisteröintivirastoon tai lopettamaan toimintansa. Velvoite koskee myös erilaisia epävirallisia harrastuspiirejä ja urheilukerhoja, jotka rekisteröimättöminä muuttuvat laittomiksi.

Myös kansalaisjärjestöjen talous joutuu ankaraan valvontaan. Viranomaiset voivat tarkistaa milloin tahansa tilitiedot ja kirjanpidon.

- Jos uusi kansalaisjärjestölaki menee myös alahuoneessa läpi, se vaikeuttaa erityisesti ulkomaalaisten järjestöjen toiminta Venäjällä. Laki kieltää tiukasti ulkomaalaisia ja Venäjällä väliaikaisesti asuvia henkilöitä edes toimimasta jäsenenä kansalaisjärjestöissä.

- Laki hidastaa kansalaisyhteiskunnan kehitystä ja asettaa järjestöt valtion kontrolliin, todetaan kansalaisjärjestöjen kokoamassa vetoomuksessa duumalle.

Uutisen mukaan presidentti Vladimir Putin ryöpytti ihmisoikeusjärjestöjä viime toukokuussa. Kivenä kengässä lienee Tšetšeniassa tapahtuvien ihmisoikeusrikkomusten vastaisen toiminnan saama taloudellinen avustus ulkomailta. Kansallispopulistisen Synnyinmaa-puolueen kansanedustaja Aleksandr Tšujek ei näe lain millään tavalla rajoittavan kansalaisjärjestöjä. Lain tarkoitus on hänen mukaansa tehdä järjestöjen toiminta läpinäkyväksi.

”Ei yllätä!

Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA:n toiminnanjohtaja Timo Lappalainen on seurannut kehitystä Venäjällä pitkään toimiessaan Lontoossa kansainvälisen kuljetusalan ammattijärjestöjen keskusliiton ITF:n palveluksessa.

- En ole mitenkään yllättynyt. Ote Venäjällä on koko ajan kiristynyt ja vastaavasti kansalaisoikeuskeskustelu on alkutekijöissään. Kolmas sektori on sinänsä paisunut Venäjällä aivan valtavasti ja senkin sisälle on pesiytynyt hämäräbisnestä, rahanpesua ja muuta. Rajankäyntiä on siksi jouduttu siellä käymään. On vain sääli, että kehitys heilahtaa taas toiseen laitaan ja toivoisi, että dialogi kansalaisjärjestöjen roolista ja kansalaisoikeuksista Venäjällä jatkuisi, Lappalainen toteaa.

- Pohjoismainen lähtökohta on järjestöjen riippumattomuus ja itsenäisyys valtiovallasta

Suomen ja Pohjoismaiden kansalaisjärjestötoimintaa Lappalainen luonnehtii mielenkiintoiseksi demokratian toteutumisen muodoksi siinä mielessä, että toisaalta valtiovalta näkee tärkeäksi tukea kansalaisjärjestötoimintaa taloudellisesti taatakseen kansalaisille toimintamahdollisuudet, mutta esimerkiksi KEPA:n yksi rooli on toimia toisaalta kehitysyhteistyöjärjestöjen edunvalvojana ja tavallaan valtiovaltaa eli rahoittajaa vastaan.

Suomessa tukahdutetaan byrokratiaan

Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Seppo Niemelä oikeusministeriöstä näkee, että Suomessa eletään niinikään huolestuttavassa tilanteessa:

- On monta tapaa tukahduttaa kansalaistoimintaa niin, etteivät järjestöt siitä selviä tai motiivi toimia menee. Byrokratiaan tukahduttaminen on yksi keino. Kuulin juuri, että verottaja on luokitellut Ilmajoen maamiesseuran klapikoneen ”peitellyksi osingonjaoksi”, Niemelä kuvaa byrokraattisia ylilyöntejä.

Parastaikaa ollaan käymässä kädenvääntöä siitä, miten saataisiin sosiaalialan kansalaisjärjestöjen harjoittama laaja ja elintärkeä sosiaalipalvelutoiminta pelastetuksi kilpailuttamisen kynsistä. Vapaan kilpailun ja kilpailuttamisvaateen nimissä ollaan suitsemassa vahingollisin seurauksin sellaista kansalaisjärjestöjen tekemää palvelutyötä, jota kukaan muu yhteiskunnassa ei tee.

- Meillä Suomessa harjoitetaan innokasta ennakoivaa ylireagointia suhteessa Euroopan Unioniin sillä seurauksella, että useimmiten saadaan aikaan rumaa jälkeä. Kun lisäksi virkamiehistön keskuudessa käsitys kansalaistoiminnasta ja sen tärkeydestä on heikentynyt, ei enää osata edes nähdä, mitä vahinkoa ylireagoinneilla saadaan aikaan tämänkaltaisissa asioissa, Niemelä sanoo.

Seppo Niemelä luonnostelee taustapaperia kansalaisvaikuttamisen ministerityöryhmälle kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksistä. Siinä ehdotetaan ratkaisua muiden muassa tilanteissa, missä järjestät joutuvat yhtiöittämään osan toimintaansa. Ministerityöryhmä paneutunee asiaan parin viikon sisällä.

Sosiaalijärjestöjen palvelutoiminnan ahdinkoa käsitteli Ajankohtainen kakkonen tiistai-iltana 22.11. Katso: www.yle.fi/a2/

Lue myös: "Demokratia ja koruompelua", Taina Westin pakina Metrolehdessä 25.11.

Julkaistu: 25.11.2005 klo 9:09