Tilaa RSS-syöte: Tilaa feed-syöte tästä

Viestinnän monipuolisuus takaa kansanvallan

Ministeri Tanja Karpela ja päätoimittaja Kari Hokkanen puhuivat viestinnän moniarvoisuuden puolesta viestintäpoliittisessa seminaarissa Helsingissä.

Ministeri Tanja Karpela ja päätoimittaja Kari Hokkanen puhuivat viestinnän moniarvoisuuden puolesta viestintäpoliittisessa seminaarissa Helsingissä.

- Ilman monipuolisia viestinnän sisältöjä sananvapaus ei toteudu ja sen myötä demokratiakaan ei toimi. Kansanvallassa on paljon kysymys myös sisältöjen moninaisuudesta. Yksi keino varmistaa tiedon monipuolisuus ovat kirjastojen lehtitilaukset. Näin totesi kirjastotuen vajaan viiden prosentin korotukseen viitaten kulttuuriministeri Tanja Karpela perjantaina Helsingissä. Hän osallistui Keskustan Lehtimiesten ja Sosiaalidemokraattisen Sanomalehtimiesliiton yhteisen viestintäpoliittisen seminaarin paneelikeskusteluun. Seminaari kokosi yhteen 160 näiden yhdistysten jäsentä.

Viestinnän monipuolisuudesta kannettiin seminaarissa huolta yleisemminkin. Sananvapaudesta, samankaltaistumisesta ja keskittymisestä esitelmöinyt Ilkan päätoimittaja Kari Hokkanen kantoi huolta siitä, että kulttuurinen ja yhteiskunnallinen ilmasto johtaa viestinnän samanhenkisyyteen ja samankaltaistumiseen. Kaikki laulavat samalla nuotilla.

Hokkanen totesi oman neljännesvuosisataisen lehtimiesuran aikaisen muutoksen viestimissä ja viestinnässä olleen "valtaisa". Toiseen maailmansotaan saakka ihmisten ulottuvilla oli runsaasti kooltaan nykyistä vaatimattomampia sanomalehtiä, joiden sisällöt poikkesivat suuresti toisistaan riippuen lehden poliittisesta suunnasta. Moniarvoisuus kukoisti ja ihmisillä oli ainakin teoriassa mahdollisuus erilaisten äänten seuraamiseen. Journalismi oli poliittista ja journalismia leimasi tulisieluisuus.

1950-luvulla uutisjournalismi syrjätty poliittisen journalismin. Käynnistyi taistelu maakuntien ykköslehden asemasta. Muut hävisivät ilmoitusmarkkinat. Moniarvoisuus siirtyi ykköslehtien sisälle, sillä aseman saavuttaneelle lehdelle tuli tarve muuttua moniarvoisemmaksi, suvaitsevammaksi ja neutraalimmaksi. Silti vielä 1980-luvulla Suomessa oli 25 seitsenpäiväistä sanomalehteä, nyt enää 14. Seuraava suuri aalto alkoi nurkanvaltausten seurauksena. Valtaajien eturintamassa oli Aamulehti. Valtauksiin vastattiin tuolloin voimakkaalla Pro-lehdistö -kampanjalla.

Nyt lehden tehtävä on tahkota rahaa

- Nurkanvaltauksesta käynnistyneestä vastaliikkeestä huolimatta media on nykyisin muutaman suuren omistusryppään hallinnassa paikallislehtiä ja paikallisradioita myöten. Vain muutama maakuntalehti, Ilkka niiden joukossa, on pystynyt säilyttämään itsenäisyytensä, Hokkanen summasi.

- Ensin ilmoituksia tarvittiin, jotta voitiin julkaista sanomalehteä, tukemaan sanaa. Nyt lehti on omistajalleen liikeyritys, jossa voiton tuottaminen on yrityksen varsinainen tarkoitus. Sana on alistettu yritysidealle, Hokkanen täsmensi.

Viimeisin suuri vaihe viestimissä on Hokkasen mukaan ollut sisältöjen samankaltaistuminen, ilmiö, joka on syytä tiedostaa ja josta on syytä kantaa huolta. Vallitseeko maassa vain yksi totuus kerrallaan? Esimerkeiksi Hokkanen toi sen, että ennen kansanäänestystä media harjoitti pitkään rummutusta EU:hun liittymisen puolesta, vaikka liki puolet kansasta ajatteli toisin. Samanhenkistä oli myös suhtautumisen sinipunahallitukseen. Nyt valtalehdessä pääsee esille vain Nato-myönteisyys.


Ilmaisjakelulehdet uudenlainen uhka

Päätoimittaja Hokkanen näki villisti lisääntyvien ilmaisujakelulehtien olevan uusi viestinnän uhka, ennen muuta paikallislehdille.

- Kunnat ovat tiedottaneet ja ilmoittaneet paikallislehdessä. Nyt näyttäisi siltä, että kuntien tulee antaa ilmoituksensa halvimmalle medialle, joka useimmiten on jokin ilmaisujakelujulkaisu. Aivan hullua! Suomessa on taipumus ottaa kaikki 150-prosenttisesti, mitä Brysselistä sanotaan, Hokkanen suomi.

- En usko, että maakunnallisen ykköslehden kannattaa hakea neutraaliutta. Korkea poliittinen profiili voi olla brändi, joka myös tuo lehtitalolle rahaa ja menestymistä. Tietenkään profiili ei voilla ristiriidassa alueen hengen kanssa, sanoi Kari Hokkanen.


Analoginen järjestelmä liian kallis

Viestintäministeri Leena Luhtasen puolesta esitelmöinyt liikenne- ja viestintäministeriön apulaisosastopäällikkö Liisa Ero piti analogisen järjestelmän ylläpitoa digitaalisen rinnalla liian kalliiksi käyvänä, kun joka tapauksessa analoginen edustaa väistyvää tekniikkaa. Digitaaliseen siirtymisen päiväksi on ehdotettu 31.8.2007.

Liisa Ero tuurasi ministeriä, joka matkasi Konginkankaalle varhain perjantaiaamuna sattuneen suuronnettomuuden johdosta.

- Siirtyminen digitaalijärjestelmään ei kuitenkaan ole yksin valtioneuvoston asia. Yleisradion hallintoneuvosto on kuitenkin tehnyt juuri osaltaan päätöksen siirtymisestä kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan. Tarvitaan myös televisiotoimintaa harjoittavien kaupallisten yhtiöiden myötävaikutusta heidän analogisten toimilupiensa jatkamisen suhteen, Ero kertoi.

Valtioneuvosto on juuri tehnyt siirtymisestä toimenpideohjelman sisältämän periaatepäätöksen. Digitaalisia vastaanottimia on 14-15 prosentilla kotitalouksista.


Laajakaistassa tärkeää alueellinen kattavuus

Apulaisosastopäällikkö Liisa Ero puhui laajakaistastrategiasta osana hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttamista. Perustavoitteena on taata nopeat, alueellisesti kattavat ja käyttäjilleen kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ensi vuoden loppuun mennessä. Yhteistyössä maakuntaliittojen kanssa luodaan alueiden erityispiirteet huomioonottavat maakunnalliset laajakaistastrategiat. Viestintäviraston asemaa markkinoita valvovana viranomaisena vahvistetaan ja selkeytetään.


Tietoturvallisuutta parannetaan

Apulaisosastopäällikkö Liisa Ero käsitteli myös tietosuoja ja -turvakysymyksiä.

- Tietoturvallisuutta uhkaavat mm. henkilökohtaiset yksityisyyden loukkaukset, roskaposti, teollisuusvakoilu, piratismi, tietokonevirukset, verkkoterrorismi ja elektroninen sodankäynti. Nämä voivat ulottua tietoverkkojen välityksellä silmänräpäyksessä kaikkialle. Mutta samanaikaisesti tietoturvallisuus antaa mahdollisuuksia ja lisää yksilöiden toimintavapauksia, luo uusia mahdollisuuksia myös liiketoiminnalle ja alentaa kustannuksia kaikkialla yhteiskunnassa, Ero kirjasi.

Valtioneuvoston viime syksynä tekemästä periaatepäätöksellä kansallisesta turvallisuusstrategiasta halutaan lisätä kansalaisten luottamusta tietoyhteiskuntaan.

- Strategiaan onkin koottu toimenpiteitä, joilla tietoturvallisuutta voidaan parantaa niin kansallisin toimin kuin kansainvälisellä yhteistyöläkin. Suomen strategiapaperi oli kansainvälisesti ensimmäisiä koko yhteiskunnan tietoturvan kehittämistä koskevia ehdotuksia ja se palkittiin parhaana eurooppalaisena tietoturvallisuustoiminnan periaatteena viime marraskuussa, Liisa Ero iloitsi.

Eron mukaan yli 20 laajaa hanketta yli sadan ammattilaisen voimin ja useissa ministeriöissä lähtee nyt lunastamaan strategialle asetettuja toiveita ja rakentamaan käytännöllisin toimin tietoturvallisempaa tietoyhteiskuntaa.

Anneli Kajanto

Julkaistu: 22.3.2004 klo 13:03

DeliciousDelicious Facebook Kerro kaverille kirjekuoriKerro kaverille

Kommentoi asiaa »