Vihreä lippu haastaa ympäristötyöhön

Hoikan opisto Karkussa on saanut ensimmäisenä kansanopistona vetää salkoon Vihreän lipun tunnustuksena onnistuneesta ympäristötyöstä. Kansainvälinen Vihreä lippu suunniteltiin alun perin päiväkoteja ja peruskouluja varten, mutta on nyt leviämässä aikuiskasvatukseenkin.

Vihreä lippu on eurooppalaisen ympäristökasvatusjärjestön FEE:n (Foundation for Environmental Education) kehittelemä ympäristömerkintä. Suomessa toiminnasta vastaavat Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry ja Pidä Saaristo Siistinä ry.

Ohjelma perustuu jatkuvan parantamisen periaatteelle ja on sukua yritysmaailman EMAS- ja ISO 14001 –ympäristömerkintäjärjestelmille. Vihreä lipun tavoittelemisen voi aloittaa yhtä hyvin sellainen oppilaitos, joka on tehnyt paljon ympäristötyötä ja sellainen, joka ei ole vielä aloittanutkaan. Kehittämistavoitteensa saa määritellä itse, mutta niiden toteuttamiseen osallistuu koko yhteisö ja erityisesti opiskelijoiden panoksen on oltava merkittävä hankkeen kaikissa vaiheissa.

- Vihreä lippu on vastaavista ympäristömerkinnöistä yksinkertaisin toteuttaa ja sopii hyvin oppilaitokselle. Se antaa toteuttamiseen enemmän vapautta kuin esimerkiksi Opetushallituksen lanseeraama Envedu -ympäristöarviointi, opettaja Kimmo Rintala Hoikan opistosta arvioi. Hän arvostaa myös Vihreän lipun tarjoamaa hankkeen ulkopuolista arviointia eli auditointia.

Opiskelua ja tekoja

Hoikan opistossa Vihreä lippu ansaittiin ohjelmalla, jonka teemana oli vesi. Nuoriso- ja vapaanajanohjauksen opiskelijat olivat moottorina hankkeessa, joka aloitettiin ympäristökartoituksella niin opistossa kuin sen yhteydessä toimivassa kuntoutuslaitoksessa.

Pelkkä tutkimus ja opiskelu eivät ensivaiheessa vuoden kestävässä hankkeessa riitä. Tarvitaan myös tekoja ja vaikuttavuutta. Hoikan opistossa myös tapahtui ja vaikutukset ylsivät lähiympäristöönkin: yhteistyö kunnan ja paikallisen vesilaitoksen kanssa tiivistyi ja parani. Opiston johto päätti hankeraadin ehdotuksesta vaihtaa talon ”vesisyöpöt”, joiksi yleisötiloista paljastui kolmetoista vessanpyttyä ja seitsemän hanaa.

- Käyriä minulla ei ole esittää, mutta varmasti vedenkulutus on vähentynyt, Kimmo Rintala sanoo.

Globaali kansalainen

Ympäristökasvatukseen perehtynyt rehtori Kaisa Lindström Otavan opistosta ei myöskään usko valmiiden ohjelmien tai tavoitteiden tuomiseen oppilaitoksiin. Hyvä ympäristöohjelma pakottaa yhteisön keskustelemaan ja löytämään omat tapansa opiskella ja toteuttaa kestävää kehitystä.

– Opetusväki on melko kritiikittä ruvennut käyttämään laajaa käsitettä ja unohtanut kasvatuksellisen näkökulman, Lindström sanoo. Hollantilaisen ympäristökasvatuksen tutkijan Arjen Walsin tekstejä lukiessaan hän havaitsi selvää yhteneväisyyttä kestävän kehityksen ja vapaan sivistystyön menetelmien ja tavoitteiden kesken.

- Kestävä kehitys edellyttää muun muassa kokonaisvaltaista käsitystä oppimisesta, aktiivista osallistumista ja toiminnallista oppimista sekä arvojen arvostamista, Lindström sanoi. - Kestävän kehityksen kysymykset ovat paitsi ekologisia myös sosiaalisia, eettisiä ja kulttuurisia. Esimerkiksi EU:n Baltic 21 E –ympäristöohjelmassa kestävään kehitykseen liitetään kansalaistoiminta ja demokratiakasvatus, hän sanoo.

Lindströmin mukaan tavoitteena on kasvattaa globaali kansalainen, joka on halukas, kykenevä ja vastuullinen kestävän kehityksen hengessä toimija. Kaiken oppimisen pohjana on eri näkökulmista asioita tarkastelevien ihmisten ja ryhmien yhteen saattaminen. --Kun moniäänisyys vahvistuu, alkaa oppiminen, Lindström sanoi puhuessaan Tampereella 12.11. Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen seminaarissa.

Vapaan sivistystyön projekti

Vapaassa sivistystyössä on sen eri sektoreilla samanaikaisesti meneillään Kestävä kehityksen hanke, jossa tavoitteena on saada aikaan toimintaohjelmia kansan- ja kansalaisopistoille, opintokeskuksille ja kesäyliopistoille. Myös täydennyskoulutusta ja alan tutkimusta on tarkoitus kehittää.

Tiedon lisäämisen ohella hanke etsii hyviä käytäntöjä ja pyrkii edistämään oppimista erilaisten toteutusten kautta. Kehittämishanke on osa opetusministeriön ohjelmaa Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa 2002-2006.

Vihreän Sivistysliiton opintojohtajaa Anneli Bautersia on projektin tähänastisissa kokemuksissa ilahduttanut tuoreiden aiheiden kuten globaalietiikan ja sosiaalisen vastuun teemojen esiinnouseminen, ja käytännön työn kautta tapahtuva verkostoituminen niin eri sektoreiden oppilaitosten kuin kansalaisjärjestöjen ja oppilaitosten kesken. Myös aiemmin toisilleen vieraat kansalaisjärjestöt ovat löytäneet yhteisiä aiheita ja yhdistäneet voimiaan.


Teksti ja kuva Sirkku Määttä

Mittauta elokologiset jalanjälkesi tamperelaisen ympäristöoppaan sivuilla osoitteessa:
www.tampereenkaupunki.net/ekotallaaja/

www.vihrealippu.fi
www.ktol.fi
www.kesayliopistot.fi

Julkaistu: 16.11.2004 klo 13:39