Yhteismalli tehostaa aikuiskoulutuksen

KUHMO. Kuhmossa maakunnallinen ammattiopisto tarjoaa kunnalle kansalaisopistopalvelut. – Mallimme on pitkien taipaleiden takia seutuopistoa parempi ratkaisu, rehtori Osmo Hänninen sanoo.

Syksyinen sade vihmoo mäntykankaita, ihmiset puhuvat puolukkasadosta ja teeren metsästyksestä. Kuhmo-talolla esiintyy kamarimusiikin kesän jälkeen suomirockin legenda Yö – ja Lentua-sali on jälleen täyteen myyty.

Oppimiskeskuksesta
ammattiopistoon

Kainuun hallintomalli kokosi koko maakunnan ammatillisen koulutuksen samaan organisaatioon, joka sai nimekseen Kainuun ammattiopisto. Lukiotkin siirtyivät Kainuun maakunta -kuntayhtymän ylläpidettäviksi, mutta kansalaisopistojen toiminta jäi kuntien vastuulle.

Kuhmossa oli muutamaa vuotta aiemmin aloittanut kunnallinen oppimiskeskus, johon yhdistettiin kaikki aikuisopetus, lukio ja ammatillinen koulutus.

Siitä oli luontevaa siirtyä yhteistyömalliin, jossa Kainuun ammattiopisto tuottaa vapaan sivistystyön palvelut sivistyslautakunnan tilauksesta. Ammattiopiston Kuhmon yksikön johtaja Osmo Hänninen on samalla kansalaisopiston rehtori.

Julkiset tilat
hyödynnetään hyvin

Ammatillisessa koulutuksessa Kuhmossa on nyt 105, erilaisessa työvoimakoulutuksessa keskimäärin 70 ja kansalaisopistossa 1 400 opiskelijaa.

–Hyvät tilat, opetustilojen tehokas käyttö ja opettajien yhteiskäyttö, Hänninen luettelee Kuhmon mallin etuja. Opetustunteja kansalaisopisto tarjoaa vuosittain noin 7000.

Pitkien taipaleiden vuoksi seutuopistosta ei Kainuussa Hännisen mukaan saataisi vastaavaa hyötyä

Sivistystä
kaikille

Tuoressa Kuhmolaisessa kaupungin sivistyspalveluiden toimialan esimies Timo Heikkilä vaatii kansalaisopiston opetuksen sopeuttamista kolmanneksella laskeneeseen väkimäärään.

Osmo Hänninen huomauttaa, että määrää on viime vuosina jo laskettu.

– Kannattaa muistaa, että kansalaisopisto on opiskelijamäärältään Kuhmon suurin oppilaitos, hän sanoo.

Kurssien hinnoissa ei hänen mielestään enää ole nostamisen varaa, sillä periaate on, että raha ei saa tulla osallistumisen esteeksi.

Syrjäkylien ainoa
julkinen palvelu

Joogan alkeiskurssille pääsee Kuhmossa 20 eurolla, perinnekäsitöihin Niemisen kylätalolle 30 eurolla. Kurssien suurkuluttaja voi hankkia kaikkeen opetukseen oikeuttavan 75 euron opintopassin.

Taajaman ulkopuolella, kuhmolaisittain perukassa, kokoontuva opintoryhmä kuljetetaan tarvittaessa keskustaan saamaan opetusta. Esimerkiksi silloin kun kylän kokoontumistiloissa ei kaikille opiskelijoille riitä tietokoneita tai Internet-yhteyttä ei ole.

 Kansalaisopisto on monesti syrjäkylän ainoa julkinen palvelu, kun koulu ja posti ovat lopettaneet, Hänninen sanoo.

Osaajat
opettamaan

Parempi siis on hyödyntää lähellä olevia resursseja. Niitä kansalaisopisto onkin nopea nappaamaan: Paikkakunnalle on juuri muuttanut espanjan kielen taitaja ja jo kevätlukukaudella kansalaisopistossa aloitetaan espanjan alkeet.

Oman erityispiirteensä Kuhmolle tuo sen suurin maahanmuuttajaryhmä, venäläiset. Kansalaisopiston opinto-opas kertoo, että aikuisten balettia ohjaa Galina Ermakova.

Ammattiopintojen erikoisuutena on talouskoulu, joka kotouttaa maahanmuuttajia opettamalla käytännön kodinhoitoa, suomen kieltä ja tietotekniikkaa.

Tavoitteena
peruspalvelu

Kuhmolaisista neljätoista prosenttia opiskelee kansalaisopistossa. Osmo Hännisen oma ammatillinen tausta on yhteiskunta- ja kauppatieteissä, pienten ja keskisuurten yritysten johtamisessa ja maakuntaliiton aluekehitystehtävissä.

Tuorein tutkinto pätevöitti miehen opettajaksi ja opetushallinnon asiantuntijaksi.

– Kansalaisopistojen haaste on päästä peruspalveluksi, ja siten turvata niille kunnallinen rahoitus, rehtori sanoo.

Teksti: Sirkku Määttä
Kuva: Anne Nisula

Julkaistu: 8.10.2007 klo 7:00