Tietoverkot ovat keskeinen osa yhä useampien arkea, eikä elämä ilman verkkoa enää oikein sujuisikaan. Vielä 1990-luvulla taivasteltiin homo nörticuksen ominaispiirteitä, harittavaa katsetta ja tummia silmänalusia, jotka kehkeytyvät koneen ääressä kököttäessä.
Nykyisin huolipuhe naurattaakin, eikä ainakaan vuonna 2007 läpimurtonsa tehnyt yhteisöpalvelu Facebook ihan tuollaisia kasvoja näytä.
Kirja avaa näkymiä verkkohistoriaan 1960-luvulta nykypäiviin asti, arvioi netin luonnetta tiedon kohteena, lähteenä ja välineenä, pohtii netin ja ajan monimutkaista suhdetta ja tarttuu myös netin viihteellisyyteen ja tunteellisuuteen. Viihde onkin kenties se taikasana, joka jakaa eri sukupolvien nettikokemukset jyrkimmin. Siinä missä vanhempi väestö on sitoutunut tiedon ja rationaalisuuden ihanteisiin, vaeltavat nettinatiivit huolettomammin sekalaisissa sisällöissä. Kiinnostavaa onkin, että verkon arkisuus, viihde ja kaupallisuus ovat jääneet usein keskusteluiden katveeseen.
Arvio: Sanna Kivimäki
Kenelle: tietoverkoista kiinnostuneille
Kiitämme: suomenkielistä netin kulttuurihistorian perusesitystä
Moitimme: rahan ja ruumiillisuuden teemojen välttelyä
Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen ja Sari Östman (toim.) Funetista Facebookiin. Internetin kulttuurihistoriaa. Gaudeamus 2009.
Julkaistu: 7.1.2010 klo 14:10