Järjestön varainhankinta on tunnepeliä

HELSINKI. — Ihmisille pitää tarjota mahdollisuus tehdä hyvää — ellei toimimalla, niin lahjoittamalla rahaa järjestöille, sanoo varainhankintakonsultti Salla Saarinen. Kampanjaviestinnän ytimessä on mahdollisuus elämää muuttavaan kokemukseen.

Vain 12 prosenttia suomalaisista lahjoittaa säännöllisesti järjestöille.

— Miksi ei useampi? Koska kukaan ei ole pyytänyt heitä lahjoittamaan, Saarinen vastaa omaan kysymykseensä Fazerin Kluuvikadun kahvilassa kupolin alla.

Hän pureutui Kansalaisfoorumin tiistaiaamuisessa aamiaistapaamisessa järjestöjen ikiaikaiseen haasteeseen: rahankeruuseen. Neuvojen ohessa osallistujat saivat pohdittavaa siitä, mikä on rahan arvo ja miten rahasta voi puhua.

Rahasta saa puhua

Salla Saarinen työskenteli kymmenen vuotta Nokialla yhteiskuntavastuun tehtävissä. Yritysmaailma kouli siihen, että rahasta saa puhua. Kun hän nelisen vuotta sitten vaihtoi järjestökentälle, asenne rahaan yllätti.

— Järjestöissä raha on välttämätön paha, sitä pelätään eikä siitä voi puhua. Kirjanpitäjä hoitaa tilit, mutta toiminnan ydin halutaan pitää sisällön tuottamisessa, hän kuvaa.

Totuus kuitenkin on, että sisältöjen tuottaminen vaatii rahaa. Ja rahalla saa rahaa.

— Varainhankinta ei ole pelkkää rahan hankkimista, vaan se tuo esimerkiksi aivan uusia kohderyhmiä järjestön piiriin, Saarinen perustelee.

Hän työskentelee kahden naisen yrityksessä. Radical Soul Oy sparraa pääasiassa järjestötoimijoita.

Tunteet ja aitous vetoavat

Saarinen on varma, että ihmiset avaavat mielellään kukkaroitaan, jos he vakuuttuvat siitä, että rahalla ratkaistaan aitoja ongelmia. Avainkäsite on ’elämää muuttava kokemus’.

— Vain tunteet motivoivat. Ihmiset haluavat kohdata aitoutta ja tuntea järjestösi olevan lähellä heidän sydäntään.

Järjestöillä on konsultin mielestä paljon parannettavaa julkikuvansa rakentamisessa. Ne luettelevat toimintansa volyymeja ja arvojaan, kun pitäisi kertoa, mitä ongelmaa ne ovat ratkomassa, ja miten järjestön tukija voi osallistua ratkaisemiseen.

— Keskity siihen, miksi järjestösi on olemassa, ja kerro se ymmärrettävästi, ei järjestökielellä, Saarinen neuvoo.

Muuten viesti hukkuu informaatiovirtaan. Ihmisen viisi aistia nimittäin ottavat sekunnissa vastaan 11 000 000 viestiä, joista vain 40 käsitellään.

Oppimiskokemus on hyvä tuote

Sivistysjärjestöjen tuote on elämää muuttava oppimiskokemus. Salla Saarinen allekirjoittaa sen, mitä alalla tämän tästä harmitellaan: sivistystyön imago on harmaa.

— Mikä ihmeen vapaa sivistystyö, onko sitten jokin vangittu sivistystyö, konsultti karrikoi.

Vaikka raha tulee toimialalle pääasiassa valtiolta ja kunnilta, on tärkeä kampanjoita vaikuttavuuden ja näkyvyyden puolesta. Muuten on pitkällä tähtäimellä vaarana, että kaupalliset toimijat valtaavat markkinat.  

Salla Saarinen tarttuisi oppijoiden kokemuksiin ja nostaisi esiin vapaan sivistystyön maailmaasyleilevän monimuotoisuuden.

— Miten oppija löysi oppimispolkunsa? Miten yhteisöllisyys ja oppiminen muuttivat elämää? konsultti ideoi.

Kukkaronnyörit auki!

Kun pyydät rahalahjoitusta järjestöllesi, kerro

  • mikä on ongelma eli avustamisen tai työn kohde
  • miksi ongelma pitää korjata — tai miten käy, jos sitä ei korjata
  • miten lahjoitus muuttaa asiaa konkreettisesti
  • miksi lahjoittaa juuri nyt
  • mitä järjestösi lupaa tehdä omalta osaltaan.

Neuvot antoi varainhankinnan konsultti Salla Saarinen, Radical Soul Oy.

Teksti ja kuva: Terhi Kouvo