Tilaa RSS-syöte: Tilaa feed-syöte tästä

Kesäyliopisto kehittää muutamalla tonnilla

Laatu- ja kehittämisavustukset (LAKE) eivät yksin riitä kehittämisen resursseiksi, kesäyliopistoista. Niiden avustukset vaihtelivat 2 500 eurosta 8 000 euroon, ja kokonaissumma oli puolet viimevuotisesta.

 

Kesäyliopistot kokevat LAKE-prosessin raportoinnin vaivalloiseksi, etenkin kun summat ovat pieniä.

Opetushallitus (OPH) jakoi huhtikuussa kesäyliopistoille 75 000 euroa LAKE-rahaa. Isoimman avustuksen, 8 000 euroa, sai Helsingin seudun kesäyliopisto. Se tosin haki noin 20 000 euroa.

— Ei summalla oikein yksistään pääse kehittämään, vaan kehittämiseen on sijoitettava muutakin rahaa ja työpanosta, toiminnanjohtaja Ari Salo sanoo.

Oppilaitos noudattaa vuosittain tarkistettavaa kehittämisohjelmaa.

— Aiemmin olemme kehittäneet asiakaspalveluprosessia ja markkinointia hakevan toiminnan näkökulmasta. Nyt aiomme kehittää tunnettuutta koko toiminta-alueellamme, 14 kunnassa, Salo kertoo.

Asiakkaalle kehittäminen näkyy esimerkiksi mainoksina bussien kyljissä ja ilmaisjakelulehdissä ja aktiivisuutena yhteisöllisessä mediassa. Ohjelmakirja saa aiempiakin vuosia laajemman jakelun.

Kaikki eurot tarpeeseen

Pienin LAKE-avustus, 2 500 euroa, meni Mikkelin kesäyliopistolle.  Samankokoisen summan sai Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto.  

— Ongelmia ei ole summan käyttämisessä. Olemme kuitenkin nöyriä: kaikki eurot tulevat tarpeeseen, kertoo rehtori Helena Sjöstedt Mikkelistä.

Opisto haki 6 000 euroa, ja rehtori myöntää olevansa hieman pettynyt päätökseen. Oppilaitos näet tekee paraikaa juuri sitä, mitä rahoittaja toivoo: kehittää toimintaansa perusteita myöten. Ulkopuolisen sparraajan ohjauksessa syntyy Sivistyskaari-laatukäsikirja. Kun se kesän kynnyksellä valmistuu, oppilaitoksella on yhä paremmat mahdollisuudet palvella alueensa väestöä.

— Samalla ennakoimme käynnistymässä olevaa ylläpitämislupien tarkistamista. Pohdimme, teemmekö oikeita asioita, rehtori sanoo.

Pienelläkin summalla kehittää

Toiminnanjohtaja Ari Salo oli kesäyliopistojen kevätkokouksessa päättämässä siitä, että kesäyliopistojen LAKE-raha jaetaan tasapuolisesti kaikille hakijoille. Hän pitää ratkaisua yhä oikeana, vaikka 18 oppilaitoksen kesken jaettu potti hajosi pieniksi summiksi. Vapaan sivistystyön suurin yhteishanke, Kiljavan opiston koordinoima yhteiskunnallinen koulutus, sai 76 00 euroa.

Suomen kesäyliopistojen pääsihteeri Mika Nirvi pitää opistojen yksimielisyyttä asiassa arjen solidaarisuutena. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa oli aiemmin sovittu, että jos oppilaitosmuodon rahoitusta on pakko leikata, leikataan mieluummin kehittämisavustuksista kuin tuntikiintiöstä. Näin syksyllä kävikin.

— Pienelläkin avustuksella saa vaikuttavuutta vipumomentin kautta aikaan kun raha kohdennetaan aidosti keskeiseen kehittämiskohteeseen. Olemme tyytyväisiä siihen, että kaikki hakijat saivat avustusta, Nirvi sanoo.

Jatkuvuus takaa kehittämiseen

LAKE-avustuksissa on meneillään viimeinen KEHO-linjausten mukainen vuosi. Sekä Ari Salo että Helena Sjöstedt toivovat avustuksille jatkuvuutta, jos kehittäminen on tärkeää.

— On uhkapeliä sitoa muuta resurssia kehittämiseen, jos varmuus jatkuvuudesta puuttuu, Salo muotoilee.

Sjöstedt korostaa lisäksi joustavuutta.

— Kehittämisohjelmat tarvitaan raamiksi, mutta tärkeintä kehittämistä on jokapäiväinen työ: reagoiminen asiakkaiden sivistystarpeisiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön on, hän sanoo. 

Tekemistä on jo siinä, että nuori polvi oppii, mikä kesäyliopisto on. Profiilinnostossa mikkeliläisrehtori toivoo edunvalvojajärjestöltä aktiivisuutta.

Teksti: Terhi Kouvo
Kuva: Philip Lange / Scandinavian StockPhoto

Aiemmin Sivistyksessä:

OPH jakoi laatu- ja kehittämisavustukset

Kategoria: Uutinen