Tilaa RSS-syöte: Tilaa feed-syöte tästä

Kuntaprofessori: Kansalaisopisto on jo peruspalvelu

TAMPERE. Kansalaisopisto ansaitsisi peruspalvelun aseman, esittää kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen. Meneillään oleva kuntamyllerrys vain korostaa opistojen merkitystä kuntalaisten kaikinpuolisen hyvinvoinnin edistäjinä.

 

Kunnat ja opistot hakeutuvat yhteen tiivistyvässä tahdissa.

— Vuosikymmenten mittaan kansalaisopisto on jo tosiasiassa saavuttanut peruspalvelun aseman, ja se sille tulisi turvata jatkossakin, esittää professori Aimo Ryynänen Tampereen yliopistosta.

Hän vertaa opistoja kirjastoihin, jotka saivat peruspalvelun statuksen laissa vuonna 1998.

Huoli kansalaisopistojen tulevaisuudesta heräsi, kun Kuntaliitto esitti maaliskuussa Sivistyksen suunta 2020 -asiakirjassaan, että lakiin kirjattu vapaan sivistystyön instituutiosidonnaisuus olisi syytä purkaa. Sen mielestä vapaan sivistystyön palvelut turvataan parhaiten, kun ne voi tarpeen mukaan tarjota esimerkiksi lukio tai ammattioppilaitos.

Kansalaisopistoissa linjauksia on tulkittu siten, että Kuntaliitto haluaa lakkauttaa opistot eikä arvosta niiden aikuispedagogiikan osaamista.

Yhteistyötä kannattaa kehittää

Kuntien yhdentymiskehityksen seurauksia tutkinut professori Ryynänen ymmärtää opistojen huolen. Myönteistä on hänen mielestään kuitenkin se, että Kuntaliitto tunnustaa työn arvon ja haluaa turvata paikallisen toiminnan edellytykset.

— Kytkentä lukioon tai muihin oppilaitoksiin ei ensi kuulemalta tunnu järkevältä, mutta olemassa olevaa yhteistyötä kannattaisi kehittää, hän sanoo.

Seinät ja instituutio eivät ole ennenkään ahdistaneet yhteistyötä, vaan oppilaitokset jakavat tiloja, opettajia ja opetusta, esimerkiksi harvinaisissa kielissä. Ryynäsellä on asiasta omaakin kokemusta.

— Pari vuotta sitten olin Wellamo-opiston italian tunneilla Orimattilassa ja samalla kurssilla oli kolme lukiolaistyttöä.

Opisto pitää sivukylät vireinä

Kunnallisoikeuden asiantuntija muistuttaa, että maaseudulla kansalaisopisto on korvaamaton hengen ja ruumiin kulttuurin keskus, joka pitää sivukylät elävinä. Meneillään olevassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, Paras-hankkeessa, opistojen rooli vain korostuu.

— Samalla kun kuntien palvelupisteitä viedään sivukyliltä keskuksiin, vapaan sivistystyön merkitys aikuisten monipuolisina tietojen ja taitojen tarjoajana kasvaa nykyisestään, Aimo Ryynänen arvioi.

Vuoden alussa maassa oli 199 kansalaisopistoa. Luku pienentynee vuoden mittaan, sillä vireillä on useita seutuopistohankkeita. Kunnat saavat avustuksia liitoksiinsa vuoteen 2013 saakka, ja se näyttää määräävän Paras-hankkeen tahdin. Eniten päänvaivaa kuntaliitoksissa tuottavat sosiaali- ja terveyspalvelujen kysymykset.

— Kun ennakoivan terveystyön merkitys on kasvussa, yhteistyökysymys eri tahojen kanssa on A ja O, professori Aimo Ryynänen kommentoi vapaalle sivistystyölle laissa annettua tehtävää terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä.

Kuva: Richard Nelson / Scandinavian PhotoStock

Aiemmin Sivistyksessä:

Kuntaliiton visio epäilyttää kansalaisopistoja

Kuntaliitto: Instituutiolähtöisyys pois laista

Kansalaisopistoa ajetaan peruspalveluksi

Kategoria: Uutinen