Tilaa RSS-syöte: Tilaa feed-syöte tästä

Palaute lisää arvioinnin vaikuttavuutta

JYVÄSKYLÄ. Koulutuksen arviointineuvoston pääsihteerin tehtävät jättänyt Heikki K. Lyytinen haluaa lisätä arviointipalautetta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi resursoi yhä niukasti koulutuksen arviointiin, vaikka toiminta on viime vuosina kehittynyt.

 

Resursseja koottava

Koulutuksen arviointijärjestelmässä on siirrytty riippumattomuutta korostavaan verkostopohjaiseen toimintaan. Kokemukset ovat Lyytisen mukaan rohkaisevia.

— Tässä suunnassa on syytä edetä, Koulutuksen arviointineuvostossa uraa tehnyt mies  sanoo.

Lyytinen esittää, että arvioinnin parissa työskentelevien voimavarat koottaisiin yhteen. Nyt ne ovat liiaksi hajallaan. Resurssien kokoaminen ja keskittäminen palvelisi myös arviointiosaamisen kehittymistä.

— Tulevaisuudessa pitäisi päästä pienempään arviointiorganisaatioiden määrään. Samoin kansainvälistä arviointiosaamista tulisi käyttää nykyistä vahvemmin.

Arviointi on kehittämispanostus

Vapaata sivistystyötä on viime vuosina arvioitu tiuhaan. Alan toimijat ovat arvostelleet hankkeiden vaatimaa työtä suureksi niiden tuottamaan hyötyyn nähden.

— Arvioinnista on oltava enemmän hyötyä kuin haittaa. Se on panostus kehittämiseen, ei menoerä eikä hukkaan heitettyä aikaa, Lyytinen korostaa.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa on paneuduttava nykyistä enemmän hyötyjä ja vaikuttavuutta lisäävään arviointipalautteeseen.

Arviointi auttaa ohjausjärjestelmää

Vielä toistaiseksi vapaan sivistystyön arviointituloksia ei räätälöidä oppilaitoksittain. Ne palvelevat lähinnä toimialan ohjausjärjestelmää.

— Kehittämissuunnan määrittämisessä tulokset tosin antanevat tukea myös oppilaitoksille. Oppilaitos voi määrittää omia kehittämiskohteitaan suhteuttamalla omaa tilaansa keskimääräiseen kansalliseen tilaan, Lyytinen muistuttaa.

Pienet yksiköt vaikeuksissa

Heikki K. Lyytisellä on mittava kokemus koulutuksen arvioinnista ja kehittämisestä. Silti hän on varovainen puhuessaan vapaan sivistystyön oppilaitoskentän rakenteellisesta uudistamisesta. Rakennekysymykset kun vaativat ”täsmäosuvaa” perehtymistä.

— Yleiskuva on sellainen, että meillä on paljon talousvaikeuksissa olevia pieniä yksiköitä. Niiden koulutus- ja kehittämispalvelut eivät muuttuvassa toimintaympäristössä pysty vastaamaan perustehtävän mukaisiin vaatimuksiin.

Monissa oppilaitoksissa vapaan sivistystyön osuus on vähentynyt huolestuttavasti. Ne ovat selviytymisstrategioissaan Lyytisen mukaan lyhytnäköisesti suuntautuneet muihin koulutustehtäviin.

Ennen arviointineuvostoa Heikki K. Lyytinen toimi lääninsivistysneuvoksena Länsi-Suomen lääninhallituksessa ja kouluneuvoksena Keski-Suomen lääninhallituksessa. Hän on myös johtanut Jyväskylän ammatillista opettajakorkeakoulua. Kokemusta koulutuksen kehittämisestä Lyytisellä on 13 maasta.

Pääsihteeri Heikki K. Lyytisen uraa juhlitaan tänään maanantaina Jyväskylän yliopistossa kutsuvierassymposiumilla ”Hyötyä ja vaikuttavuutta arvioinnista”.

Kuva: Tarja Vänskä-Kauhanen / Jyväskylän yliopisto

Lisää aiheesta:

<>

Aiemmin Sivistyksessä:

Koulutusarviointia johtamaan Pasi Reinikainen

Arviointineuvostolle vakinaiset pääsuunnittelijat

Vapaa sivistystyö arvioidaan taas

 

 


Kategoria: Uutinen