Public School Helsinki kaihtaa muotteja

HELSINKI. Osallistujalähtöistä, ilmaista ja rajatonta, sitä on Public School Helsingin toiminta. Verkon kautta toimiva oppiva yhteisö järjestää opetusta siitä, mistä on tarvis.

Samanaikaisesti kun vapaan sivistystyön rakenteita uudistetaan opetusministeriön hallinnoimalla kehittämisohjelmalla, versoo toimintaa, josta rakenteet puuttuvat tyystin. Sellainen on tammikuussa käynnistynyt Public School Helsinki, jolla ei ole sen paremmin seiniä kuin budjettia tai laatujärjestelmää.

Miksi en tekisi jos pystyn

Oppiva yhteisö on käytännössä verkkosivusto, joka saattaa yhteen oppijat ja osaajat.

— Miksi en tekisi, jos siihen pystyn. Se, joka haluaa oppia, ilmoittaa tarpeestaan ja se, joka osaa opettaa, ilmoittautuu opettajaksi, kuvaa jokamiehen opistoksikin nimetyn toiminnan järjestäjiin kuuluva Hilla Rudanko.

Aiheeksi sopii mikä tahansa, lain ja etiikan rajoissa. Kun idea on myynyt itsensä riittävän monelle, järjestetään opetussessio. Kevään mittaan on veistetty ruokaa, piirretty yö läpeensä ja tuunattu vaatteita.

Opiskelu on ilmaista ja opetus palkatonta.

— Se on osaamisen vaihtoa ruohonjuuritasolla, vertaisten kesken.  Jokainen voi miettiä, mitä sellaista osaisin, mitä joku toinen ei kenties vielä osaa.

Organisoituneen toiminnan esiaste

Public Schoolin idea on peräisin Yhdysvalloista. Sitä toteutetaan seitsemässä kaupungissa eri puolilla maailmaa, lähimpänä Suomea Brysselissä.  Kun Suomen yhteisön perustajien taustat ovat taiteissa, opetuskin on ollut melko taiteellista. Hilla Rudanko on arkkitehti ja idean maahan tuonut John Fail kuvataiteilija.

— Toivon, että pääsemme laajentumaan käytännölliseen suuntaan, Rudanko sanoo.

Helsinki Public Schoolilla on paljon yhteistä vapaan sivistystyön, erityisesti opintokerhon, kanssa: yhdessä oppiminen, omaehtoisuus, kaikenkirjavat aiheet. Rudanko rinnastaa sen kuitenkin mieluummin sen mieluummin toiseen nopeasti jalansijaa saaneeseen liikkeeseen, kestävän kehityksen asialla olevaan kuluttajaliikkeeseen Porkkanamafiaan.

Virallisen aseman tai rahoituksen perään järjestäjät eivät edes haikaile.

— Kun olemme kaikki vapaaehtoisia, ja porukka vaihtuu, on parempi pitää vapaamuotoisena. Olemme alusta, josta voi ponnahtaa pysyviä ryhmiä, vaikkapa valokuvauskerho, Hilla Rudanko perustelee.

Tilat ovat löytyneet järjestäjiltä. Rudanko kaavailee oman arkkitehtityöhuoneensa ottamista opetuskäyttöön.

— Omaa kotiaankin saa tarjota, tai julkisia paikkoja. Esimerkiksi pyörän korjausta voi hyvin opiskella kesällä puistossa.

Halutaan oppia käytännön kvanttifysiikkaa

Verkkosivustolla tulee vastaan ideoita laidasta laitaan. Sivustolla vieraileva huomaa, että tilausta on ainakin käytännön kvanttifysiikalle ja avoimelle laulukerholle. Näin omaa harrastuskenttää voi laventaa yllätykselliseen suuntaan.

— Aina opetussessiossa saatua tiedollista oppia ei voi edes määritellä, eikä se ole tarpeenkaan. Joskus tärkeintä ovat tapahtumassa kohdatut uudet ihmiset, jotka laajentavat omaa näkökulmaa.

Kuva: Salla Kuuluvainen