Tilaa RSS-syöte: Tilaa feed-syöte tästä

Aikuiskoulutusneuvosto lopetetaan

Aikuiskoulutusneuvosto on aloitteillaan kehittänyt omaehtoisen opiskelun edellytyksiä.

Aikuiskoulutusneuvosto on aloitteillaan kehittänyt omaehtoisen opiskelun edellytyksiä.

Aikuiskoulutusneuvostoa ei aseteta enää uudelle kolmivuotiskaudelle. Opetusministeriön asiantuntijaelimenä toimivan neuvoston työ päättyy maaliskuun lopussa. Ministeriö kaavailee korvaavansa sen uudella yhteistyöelimellä.

Aikuiskoulutusneuvosto on toiminut 1990-luvun alusta lähtien. Se on seurannut alan kehitystä ja tehnyt esityksiä alan kehittämiseksi. Toiminta on painottunut kehittämishankkeisiin, lainsäädäntöön  ja budjettiratkaisuihin.

Neuvosto on jäänyt sivuun

Sivistyksen tietojen mukaan uudistuksen takana on arvio, että aikuiskoulutusneuvosto on jäänyt taka-alalle koulutuspolitiikan valmistelussa. Laajoja uudistuksia varten on asetettu omat määräaikaiset valmisteluelimet, joissa on samojen tahojen edustajia kuin neuvostossa.

Neuvosto ei juuri vaikuttanut vuonna 2002 valmistuneeseen Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän (PAT) työhön. Sen rooli on ollut vähäinen myös ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) johtoryhmän ja Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman (KEHO) valmisteluryhmän työssä.

Neuvoston rooli on kääntynyt alkuperäiseen tehtävään nähden päälaelleen: virkamiehet ja valmisteluryhmien edustajat ovat käyneet sen kokouksissa kertomassa, millaisia linjauksia uudistuksissa on tehty.

Poliittinen ohjaus on vahvistunut

Aikuiskoulutusneuvostoa koskevan asetuksen uudistus on käynnissä opetusministeriössä. Uuden yhteistyöelimen tehtävissä korostuvat työelämässä oppimisen kysymykset. Se asetettaneen vielä ennen kesälomia.

Johtaja Marita Savola opetusministeriöstä puolustaa uudistusta. Hänen mukaansa on oikeastaan väärin puhua neuvoston lakkauttamisesta. Ennemminkin sitä uudistetaan muuttuneen tilanteen edellyttämällä tavalla, ottamalla huomioon poliittisen ohjauksen vahvistuminen sekä muutosten vauhti ja moninaisuus.

- Mukaan tulee edustus relevanteilta tahoilta. Mukana on varmaankin myös vapaa sivistystyö, tosin ei ehkä ihan yhtä suurella joukolla kuin nykyisessä neuvostossa.

Yhteistä foorumia kaivataan

Vapaan sivistystyön piirissä aikuiskoulutusneuvoston lopettamista pidetään menetyksenä. Arviot neuvoston toiminnasta vaihtelevat suuresti, mutta aikuiskoulutuksen yhteistä foorumia on pidetty arvokkaana.

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) pääsihteeri Eeva-Inkeri Sirelius sanoo, että neuvoston lopettamisen myötä katoaa mahdollisuus valvoa aikuiskoulutuksen etuja koko kentän voimin.

- Uudessa yhteistyöelimessä tulee kuulumaan ilmeisesti ammatillisen aikuiskoulutuksen ja yliopistojen aikuiskoulutuksen ääni. Vapaan sivistystyö uhkaa jäädä sivummalle kehittämistä koskevassa keskustelussa.

Kuva: Helsingin yliopisto / Veikko Somerpuro

Julkaistu: 31.3.2009 klo 7:00

DeliciousDelicious Facebook

Keskustele aiheesta »

Lukijoiden kommentteja

Jorma Turunen kirjoitti 06.04.2009:

Oheisena kommenttini Sivistyksessä 31.3. julkaistuun uutiseen Aikuiskoulutusneuvosto lopetetaan

Ihmeissäni luin Sivistyksen saamista tiedoista aikuiskoulutusneuvoston lakkauttamisen syistä. Edesmennyttä neuvostoa vaaditaan tilille jopa sen edeltäjän edeltäjän passiivisesta roolista Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän työssä vuosina 2001-2002.

Niin ikään Sivistys kertoo neuvoston roolin olleen vähäisen AKKU-johtoryhmän ja vapaan sivistystyön keho-ohjelman valmisteluryhmän työssä. Kuitenkin neuvosto on alusta lähtien seurannut aktiivisesti kummankin hankkeen valmistelua ja vaikuttanut lausuntojen ym. avulla lopputulokseen. Ehkä osasyynä roolin vähäisyyteen oli se, että neuvoston pääsihteeriä ei kelpuutettu AKKU-johtoryhmän eikä keho-ohjelman valmisteluryhmän jäseneksi?

Sivistys näyttää unohtavan sen, että neuvosto julkaisi viime vuonna laajan Aikuiskoulutuspolitiikka 2010-luvulla-asiakirjan, jossa otetaan kantaa niin ammatillisen aikuiskoulutuksen kuin vapaan sivistystyönkin tulevaisuuden linjauksiin.

Sivistys kertoo, että neuvoston rooli on kääntynyt "päälaelleen", koska "virkamiehet ja valmisteluryhmien edustajat ovat käyneet sen kokouksissa kertomassa, millaisia linjauksia uudistuksissa on tehty". Emmeköhän kaikki tiedä, että Suomi on virkamiesvaltainen yhteiskunta, jossa myös opetushallinnon lukuisat työryhmät on miehitetty virkamiehillä. Kun valmisteluryhmä koostuu pelkistä virkamiehistä, niin eikö silloin ole pakko kutsua virkamies selvittämään asiaa neuvoston kokouksiin?

Virkamieskritiikki on hieman kohtuuton, jopa hupaisakin, koska juuri aikuiskoulutusneuvosto kiinnitti huomiota opetushallinnon valmistelu- ja työryhmien virkamiesedustuksiin ja otti edellisellä kaudellaan asian erikseen käsittelyyn. Ymmärrettävästi toimenpide ei herättänyt virkamieskunnassa ihastusta.

Uskon kuitenkin, että myös Sivistys suree aikuiskoulutusneuvoston lakkauttamista. On helppo olla samaa mieltä Eeva-Inkeri Sireliuksen kanssa, jonka mukaan "neuvoston lopettamisen myötä katoaa mahdollisuus valvoa aikuiskoulutuksen etuja koko kentän voimin". Myös OAJ:n kehittämispäällikön Olli Luukkaisen mielestä tarvitaan edelleen foorumi, "jossa katsotaan mahdollisimman laaja-alaisesti aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä ja oppisopimuskoulutusta" (Opettaja-lehti 12/2009).

Aikuiskoulutusneuvoston tilalle ollaan nyt puuhaamassa yhteistyöelintä, jossa erityisesti työelämässä tapahtuvan oppimisen kysymykset tulevat olemaan esillä. Tärkeää toki tämäkin, mutta se merkitsee samalla aikuiskoulutuksen kokonaisuuden kaventamista. Häviäjinä tässä manööverissa ovat vapaa sivistystyö ja sivistys.