Aikuislukiossa juostaan suoritusten perässä

Aikuislukiolaista motivoivat mahdolliset jatko-opinnot ja työpaikka.

HELSINKI. Oppimisen ilo ei juuri motivoi aikuislukiolaista, vaan tärkeämpää on metsästää suoritteita jatko-opintoihin. Tutkija Päivi Siivonen näyttää väitöskirjassaan elinikäisen oppimisen ideaalin nurjan puolen.

Elinikäinen oppiminen on yhteiskunnassa vaikuttava suuri pelastuskertomus, mutta se on kaventunut suoritteiden ja tutkintojen metsästämiseksi. Näin ainakin aikuislukiossa, josta valmistuneiden kokemuksia Päivi Siivonen selvitti aikuiskasvatuksen väitöskirjaansa.

Oppimisen taloudelliset motiivit

Hän tuotti haastatteluaineiston pohjalta kaksi mallia, jotka kuvaavat opiskelijoiden motiiveja. Ensimmäisessä korostuu pätevyyden osoittaminen tutkinnoilla, toisessa joustava oppiminen omaksi iloksi.

Joustavan oppimisen mallin häviö suoritussuuntautuneelle mallille ei yllätä tutkijaa.

– Aikuislukiosta valmistuneet painottavat arvosanoja ja tutkintoja, jotka ovat tärkeitä kilpailtaessa jatko-opintopaikoista ja työpaikoista. Elinikäisen oppimisen kertomus korostaa oppimisen ja opiskelun taloudellisia motiiveja, hän myöntää.

Lukio kuuluu käydä nuorena

Elinikäisen oppimisen ideaaliin kuuluu ajatus kaikkien pääsystä koulutukseen. Opintie kuitenkin katkeaa kysymykseen, kenellä on oikeus koulutukseen ja millaiseen.

Siivosen mielestä koulujärjestelmä pitää yllä uskoa institutionaaliseen koulutettavuuteen, mikä näkyy opiskelijoiden jakona kykyjen, sukupuolen, sosiaalisen aseman ja iän mukaan.

– Ajatellaan esimerkiksi, että lukio kuuluu käydä nuorena eikä aikuisena, tutkija esittää. Aina kriteereitä ei lausuta ääneen.

Oppiminen on harrastus

Aikuislukiolainen on muodollisen ja epämuodollisen oppimisen rajapinnalla: hän opiskelee omasta tahdostaan mutta on arvioitavana koulun kriteereillä.

– Utelias, aktiivinen ja itsenäinen oppija ei pääse elinikäisen oppimisen ideaaliin, vaan oppiminen mahdollistuu harrastuksena, Siivonen sanoo.

Hänestä on sääli, jos enää ei opiskella muuta kuin tutkintoja varten. Tutkimus antaa hieman masentavan kuvan vapaan sivistystyön mahdollisuuksista tukea elinikäistä oppimista. Näin on, Siivonen vahvistaa.

– Joustava oppiminen omaksi iloksi ja harrastukseksi vaatii erityistä panostusta yhä suorituskeskeisemmäksi muuttuvassa yhteiskunnassa, tutkija toteaa.

Kirjavat käsitteet

Elinikäinen, elämänlaajuinen vain elämänlevyinen oppiminen? Tutkija Päivi Siivonen käyttää 'elinikäistä oppimista' ja termistä lifewide learning suomennettua 'elämänlevyistä oppimista'. Näin hän korostaa elämänkaaren mittaista prosessia ja oppimisen eri kontekseja, kuten koulua, työtä ja harrastuksia.

Filosofian maisteri Päivi Siivosen aikuiskasvatuksen väitöskirja tarkistettiin Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 29. tammikuuta.

Kuva: Tracy Martinez / Scandinavian StockPhoto

Julkaistu: 1.2.2010 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »