Aki Ojakangas: Kriisi tuo omistajaohjauksen näkyviin

Aki Ojakangas johtaa Metallityöväen liiton Murikka-opistoa.

JOENSUU. Murikka-opiston rehtori Aki Ojakangas on kiinnostunut tutkimuksen tekemiseen asti vapaan sivistystyön oppilaitosten omistajaohjauksesta. Hänen kokemuksensa mukaan se tulee näkyväksi ennen muuta kriisitilanteissa.

Oppilaitoksen tyypillisin kriisi on rahanpuute ja taloudellinen lama.

— Minua kiinnostaa omistajaohjauksessa kysymys vapaan sivistystyön vapaudesta. Missä se on ja missä on vapauden rajat? Metallityöväen liiton opiston rehtori kysyy.

Omistajaohjaus piilossa

Vapaan sivistystyön omistajaohjaus on tuore uloke hänen "telakalla" olevassa, kansanopistojen muuttumista käsittelevässä väitöskirjassaan.

Ojakangas kuvasi tuoretta tutkimusaihiotaan Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisessa Joensuussa torstaina.

Kansalaisopistoja yllä pitävät kunnat haluavat supistaa, säästää ja purkaa ja käyttää näin omistajavaltaansa. Kansanopistojen taustalla olevat erilaiset kansanliikkeet taas ovat karsineet omistajaohjauksensa usein näkymättömäksi.

Noin 40 kansanopiston taustalla on kuitenkin aatteellinen omistajataho, uskonnollinen liike, poliittinen aatesuunta tai ammattiliitto.

Pedagoginen vapaus on ydinasia

Aki Ojakankaan mukaan omistaja sallii opistolle pedagogisen vapauden, kun kaikki sujuu hyvin, opiskelijoita riittää ja opisto täyttää tämän edellyttämät perustehtävät.

— Pedagoginen vapaus on opistoille ydinasia. Se perustuu omistajatahon ja opiston keskinäiseen luottamukseen. Jos omistajataho kiilaa siihen kyseenalaistuksia, ne syövyttävät keskinäistä luottamusta ja rehtoriparka on hankalassa välikädessä, Ojakangas sanoo.

Ammattiliiton opistossa kyseenalaistus saattaa konkretisoitua näkemyseroon prioriteeteista. Saako opisto panostaa lukiongelmaisten auttamiseen, kun 35 prosentilla sen opiskelijoista on lukivaikeuksia vai tuleeko sen keskittyä perustehtäväänsä, työlainsäädäntö- ja työehtosopimussisältöihin ja muihin ammattiliitolle keskeisiin aiheisiin?

Asiakas on kuningas

Ojakankaan mukaan pedagoginen vapaus kriisiytyy, jos opiskelijoiden tai nykykielellä asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja odotukset eroavat opiston tarjoamista.

— Opiskelija ei välitä, mitä taustaliike haluaa, vaan hänelle ovat tärkeitä omat kehittymistarpeet. Yksilölliset odotukset ratkaistaan aina suhteessa opiston pedagogiseen vapauteen, Ojakangas sanoo.

Jos asiakkaan tarpeet eivät tyydyty, hän äänestää jaloillaan.

Aki Ojakangas pitää opistojen aatteellista sidonnaisuutta vahvuutena, jota ei tule peitellä.

— Murikassa opiskelee paljon sellaisia, jotka eivät menisi minnekään muualle kuin aatteellisesti kotoisaksi kokemaansa opinahjoon, Ojakangas muistutti tutkijatapaamisessa.

Aiemmin Sivistyksessä:

Aikuiskasvatustutkimus enemmän kuin siltatiede

Sivistystyön tutkimus saa vauhtia Joensuusta

Tutkijat tavaavat

Julkaistu: 19.2.2010 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »