Alkusyksystä korjataan väitössatoa

Kasvatustieteilijät kirivät väitöskirjojaan alkusyksyyn.

Kasvatustieteen tutkimuksesta kiinnostuneelle on luvassa antoisa syyskuu. Tieteenalalta väitellään muutaman tutkimuksen viikkotahtiin, mutta sumaksi asti väitöksiä ei professoreiden mukaan riitä.

Perjantai on väitöksiä täynnä

Tulevalle perjantaille osuu peräti kolme väitöstä, joilla on kytkös aikuisten oppimiseen.

Turun yliopistossa kasvatustieteen maisteri Reijo Siltala väittelee innovatiivisuudesta ja yhteistoiminnallisesta oppimisesta liike-elämässä ja opetuksessa. Kasvatustieteen lisensiaatin Marjaana Leivon väitös tarkistetaan Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Aiheena ovat aikuisen oppimiskokemukset opettajan työn ja opettajankoulutuksen vuorovaikutuksessa.

Kolmas väitös koskee sekin oppimista, vaikka onkin yrittäjyydestä: Hannu U. Ketola on tutkinut perehdyttämistä asiantuntijaorganisaatiossa.

Tiede vastaa työelämäkeskusteluun

Runsassatoinen alkusyksy ei silti anna aihetta puhua väitössumasta.

— Kiitokset kysymästä, mutta en usko, että meillä on mitään erityistä sumaa väitöksissä, kommentoi aikuiskasvatuksen professori Anneli Eteläpelto Jyväskylän yliopistosta.

Hän odottaa erityisesti ohjaamaansa terveydenhuollon maisterin Salme Mahlakaarron väitöstä perjantaina 10. syyskuuta. Se tuo aikuiskasvatustieteen näkökulman ajankohtaiseen keskusteluun työurien pidentämisestä ja työssä jaksamisesta.

Samalle päivälle osuu kasvatustieteen lisensiaatin Juhani Rautopuron väitös tilastollisista menetelmistä Itä-Suomen yliopistossa. Muuten sielläkään ei tunnisteta väitössumaa, eikä varsinkaan aikuiskasvatuksessa.

— Kahden viime vuoden aikana, professorikaudellani aikuiskasvatustieteessä ei ole ollut yhtään väitöstä, professori Jyri Manninen sanoo.

Tili avataan lokakuussa, kun filosofian lisensiaatti Pirkko Pollari väittelee kieltenopetuksesta.

Tohtoroituminen on täydennyskoulutusta

Tuore raportti tohtorien työllistymisestä kertoo, että kasvatustieteestä tohtoroituva päätyy useammin opettamaan kuin tutkimaan ja väitteleekin ennen muuta pätevöityäkseen ammatillisesti. Kumpikin havainto pätee Itä-Suomen yliopiston jatko-opiskelijoihin.

— Kasvatustieteen jatko-opiskelijoista kaikki yhtä lukuun ottamatta ovat työelämässä. Heille jatko-opiskelu on usein täydennyskoulutusta ja oman työn kehittämistä, Jyri Manninen toteaa.

Kuva: Olaru Radian-Alexandru / Scandinavian StockPhoto

Aiemmin Sivistyksessä:

Kollega on tutkijalle verraton tuki

Kasvatustieteilijä tohtoroituu opettamaan

Kadonneen sivistyksen metsästys

Julkaistu: 2.9.2010 klo 7:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »