Arviointineuvosto: Tuntiopettajien osaaminen kuntoon

Koulutuksen arviointineuvosto patistaa tuoreen raporttinsa nojalla oppilaitoksia tukemaan tuntiopettajien  osaamista. Opetushenkilöstö kangertelee pedagogiikassa ja monikulttuurisuudessa mutta hallitsee oppiaineensa ja vuorovaikutuksen ryhmässä.

Koulutuksen arviointineuvosto on saanut työnsä valmiiksi Lapin yliopiston professorin Esa Poikelan johdolla. Raportti Vapaan sivistystyön opetushenkilöstön kelpoisuus, osaaminen ja työolot kuvaa 1 744 alalla toimivan kokemukset. Mukana ovat päätoimiset opettajat, tuntiopettajat, rehtorit ja ylläpitäjien edustajat.

Kriittisin, suurin ja kelpoisuudeltaan heikoin ryhmä ovat tuntiopettajat. Kun rehtoreista 90 prosenttia ja päätoimisista 80 prosenttia on suorittanut pedagogiset opinnot, tuntiopettajien kelpoisuusaste on 50 prosenttia.

Aikuispedagogiikka on heikko kohta

Opettajaraportin mukaan kipeimmin päivittämistä vaativia osaamisalueita ovat aikuispedagogiikan tuntemus, verkkopedagogiset taidot ja monikulttuurisuuden osaaminen.

- Vain viidennes opetushenkilöstä arvioi tuntevansa hyvin aikuispedagogiikkaa, ja erityisen heikosti sitä tuntevat tuntiopettajat. Verkkopedagogiikan hallitsee hyvin noin neljännes kaikista henkilöstöryhmistä, Poikela sanoo.

Kansanopistot ovat vahvoja maahanmuuttajakoulutuksessa, ja monikulttuurisuustaidoissa, muut oppilaitokset eivät. Parantamista on myös moniammatillisessa ja työelämäyhteistyössä.

Työpaikat oppimaan

Opetusministeriöstä hallinnoitu valtakunnallinen Osaava-hanke tuo täydennyskoulutukseen kahdeksan miljoonan euron lisäresurssit. Esa Poikela korostaa virallisen koulutuksen rinnalla työpaikkaoppimista, kuten tiimityötä ja kehityskeskusteluja.

- Oppilaitosten ylläpitäjien ja rehtoreiden käsitys opetushenkilöstön koulutusmahdollisuuksista on selvästi parempi kuin opetushenkilöstöllä itsellään, hän sanoo. Erityisesti tuntiopettajien koulutuksessa on puutteita.

Sivistyshyöty on rahan arvoista

Arviointiryhmä nostaa esiin sivistyshyödyn käsitteen. Se kuvaa työn vaikuttavuutta

- Sivistyshyödyn kansantaloudellinen arvo olisi syytä tunnustaa: sairauspäivät vähenevät, masennuslääkkeiden kulutus laskee, vanhukset pysyvät terveempinä ja kotona pidempään, passiiviset aktivoituvat ja syntyy luovaa yritteliäisyyttä, Poikela listaa.

Vuodenvaihteessa voimaan astunut uusi laki suorastaan velvoittaa oppilaitokset hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Arviointiryhmä muistuttaa, että myös opettajayhteisön yhteisöllisyyttä on vaalittava, esimerkiksi lisäämällä tiimityötä.

- Opetushenkilöstö on vahvasti sitoutunut työhönsä, mikä luo hyvän pohjan vapaan sivistystyön ja oppilaitosten kehittämiselle, Esa Poikela summaa.

Arviointineuvoston todistus aikuiskouluttajalle

Erinomainen

• oppiaineen sisällöt, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

Hyvä

• oppimisen ohjaus, arviointi ja oman oppilaitoksen tavoitteiden ja strategioiden tuntemus
• kyky sopeutua uusiin tehtäviin ja tilanteisiin

Tyydyttävä

• opiskelijoiden erilaisten lähtökohtien tuntemus, innovaatiokyky ja -halu, kyky kehittyä asiantuntijana

Heikko

• aikuispedagogiikan tuntemus, verkkopedagogiset taidot, monikulttuurisuustaidot, moniammatillisuus, työelämäyhteistyö

Kuva: Anne Nisula

Lisää aiheesta:

Esa Poikela, Matts Granö, Harri Keurulainen, Paula Kuusipalo, Pentti Silvennoinen, Jyrki Jokinen ja  Gunnel Knubb-Manninen: Vapaan sivistystyön opetushenkilöstön kelpoisuus, osaaminen ja työolot. Koulutuksen arviointineuvosto 2010.

Aiemmin Sivistyksessä:

Arviointiprosessi tökki

Sivistystehtävä puhutti osaamiskyselyyn vastanneita

Julkaistu: 25.1.2010 klo 12:00

Keskustele aiheesta »