Avustusten leikkauksia on vaikea paikata

Sivistysjärjestöissä ihmetellään, onko vähästä varaa leikata.

Valtionavustusten leikkaukset uhkaavat kaventaa vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen toimintamahdollisuuksia. Menetysten paikkaaminen muulla rahoituksella on useimmissa tapauksissa käytännössä mahdotonta.

Järjestöjen avustusmomentin määrärahaa on leikattu valtiovarainministeriön (VM) ensi vuoden budjettiesityksessä 16 prosentilla. Vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen osuus on putoamassa 845 000 eurosta 710 000 euroon, jos vähennykset tehdään tasasuuruisina kaikissa järjestöryhmissä.

Useat järjestöt ovat aloittaneet aktiivisen  lobbauksen avustusten tason turvaamiseksi. Mikäli jotkut järjestöt onnistuvat välttämään leikkauksen, pudotus uhkaa olla muiden kohdalla vielä suurempi kuin 16 prosenttia.

Projektiraha kehno ratkaisu

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön (VSY) yleisavustus on tänä vuonna 140 000 euroa. Useina vuosina yleisavustuksen osuus on ollut yli 80 prosenttia järjestön perustoiminnan tuotoista.

— Toimintamme suunnittelussa on lähdetty siitä, että rahoituksen taso säilyy ennallaan ja avustukset kattavat myös inflaation vaikutuksen. Leikkaukset heikentäisivät toimintamahdollisuuksia, sillä korvaavia tuottoja on vaikea löytää, puheenjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski sanoo.

Hän korostaa, että kehittämistoimintaa voidaan toteuttaa projektirahoituksella. Ammattimainen projektitoiminta edellyttää kuitenkin hyvää suunnittelua, jolla on oma hintansa. Perusrahoituksen heikkeneminen söisi projektitoiminnan edellytyksiä.

— Kyse on toiminnan jatkuvuudesta ja työpaikoista, lobbaustoiminta on nyt vilkkaimmillaan. Se on myös hyvän työnantajan velvollisuus.

Yhteinen näky ennen rahaa

Järjestöpiireissä on esitetty arvioita, että avustusten leikkaukset antavat vauhtia ja jopa pakottavat järjestöt yhteistyöhön, voimien kokoamiseen ja organisaatiojärjestelyjen suunnitteluun. Euro tiedetään hyväksi konsultiksi.

Pirkko Ruuskanen-Parrukoski pitää yhteistyön tiivistämistä tärkeänä. Hän viittaa Aaro Harjun asiaa koskevaan selvitystyöhön, joka valmistuu syksyn aikana. Ruuskanen-Parrukoski haluaa kuitenkin rahoitusta väljemmän lähestymiskulman asiaan.

— Raha ei ole ainoa kriteeri yhteistyön kehittämisessä. Kyllä tarve siihen löytyy yhteisistä intresseistä ja yhteisestä näystä, että vapaalla sivistystyöllä on oma erityistehtävänsä ja -laatunsa. Raha on tässä renkinä.

Yhteistyön tarve korostuu

Suomen Kansanopistoyhdistys kuittaa tänä vuonna 140 000 euron avustuksen. Puheenjohtaja Hannu Salvin mukaan yhden vuoden leikkaus ei olisi yhdistykselle vielä kohtalokas.

— Jos leikkaukset jatkuvat vuodesta toiseen, tilanne käy hankalaksi. Jäsenmaksujen korottamisen varaan emme voi laskea, eikä ulkopuolinen korvaava rahakaan ole realismia, hän sanoo.

Salvin mukaan yleisavustuksen pysyvä pudotus pakottaisi miettimään, mikä toiminnassa on oleellisinta ja mistä voidaan luopua. Järjestöjen välinen yhteistyö ja sen tuomat synergiaedut nousisivat myös nykyistä vahvemmin esille.

Kuva: Terhi Kouvo

Julkaistu: 15.9.2011 klo 12:00

Delicious Facebook Kerro kaverille

Keskustele aiheesta »